Isiltä pamahtaa email, jossa kysellään, että otetaanhan me se siivooja vaan päiväksi. Vai tarvitaanko kolmeksi. Täh? Kiillottaakohan hän kengätkin?

Kotona siivoan mielelläni ihan itse, koska se käy hyötyliikunnastakin. Mutta tällä Brasiliassa superhalpa (noin 40 euroa/päivä) hinta ja ylimitoitettu asunto suorastaan yllyttää siivouksen tilaukseen. Ja olenhan minä käytännössä katsoen lomalla täällä.

Päivää ennen siivoojan tuloa isi lähettää taas meilin, jonka mukana seuraa hillitön lista eri aineista ja vimpaimista siivoojaa varten. Wohoou. Kauppareissu edessä, eihän täällä oo puoliakaan noista. Suureellisen kauppareissumme jälkeen isi kävi tarkistamassa kuudennesta juuri löytämästään vessasta, oliko siellä sittenkin ne välineet. Siellähän ne.

Uusi vessa kolmen viikon asumisen jälkeen! Nyt ymmärrätte miksen itse siivoa koko tätä taloa.

Siivoojan hangatessa lattioita kokkailin tonnikalakastiketta ja pastaa, ja mietin kuumeisesti, onko maassa tapana tarjota kotiapulaisille ruokaa? Kehtaanko edes tarjota tätä gourmet-tuotosta? No hitsi, ihan sama. Viittilöin käsillä haluaako hänkin syödä. Yhden sanan ymmärsinkin. Delicioso. Lautanenkin tuli tyhjäksi.

Aah, nyt täällä tuoksuu kloori ja pesuaineet. Täällä siivouspäivä on todellakin siivouspäivä. Talo on pesty pihoja ja ikkunoita myöten. Keittiön kaapit järjestelty, pyykätty, viikattu, kukat kasteltu, eteisen ja kylppärin matot vaihdettu jne. Perusteellisen puhdasta, vaikka minun sandaalit eivät olekaan kiillotettu. Pikkuneiti voi taas alkaa levitellä tavaroitaan.