Kirjoittelin tuossa taannoin kun vihdoin sain itseäni niskasta kiinni ja menin Lilyn Kathin kanssa käymään paikallisessa kahvilassa. 

Noh, joku vaihde jäi päälle. Raahasin tänään nimittäin isännän ja Mikaelin mukaan kaupungille jossa tällä hetkellä on Keitele jazzit päällä. Myös päivisin on keskustassa ilmaiskonsertteja. Sinne me mentiin koko konkkaronkka kuuntelemaan rokkia. 

Mikael jaksoi jammata ja moshata (olemattomilla hiuksillaan) koko keikan ajan. Välissä huudeltiin myös riemunkiljahduksia. Tarinasta poiketen on ollut muuten hauska huomata että poika oikeasti reagoi musiikkin. Heti kun se alkaa soimaan Miksu alkaa ”jammailla” ja sen huomaa selvästi. Kun musiikki loppuu, loppuu myös heiluminen. 

Pikkutytöthän tietysti ihastuivat tähän meidän rokkipoikaan ja niitä pari kappaletta kävikin Mikaelia silittelemässä ja koskettelemassa ja on tuo Miksu sen verran naistenmies että antoi tytöille vastakaiuksi kunnon ”hymykuoppa hymyt” ja siitähän he vasta hullaantuivat!

Huh, huh…ei meinannut tällä äiskällä pokka pitää kun sivusta seurasi.

Hyvähän se on naisten iskemis taidot oppia jo 7 kk iässä 😀

Tästä suuntasimme kahvittelemaan ja ottamaan pientä evästä ja kiertelemään kaupassa. SIIS MITÄ IHMETTÄ! EI VOI OLLA TOTTA!

Jostakin tämä varmasti kuulostaa hyvinkin arkipäiväiseltä mutta meidän perheessä tämä on lähes historiallista. Ainiin mainitsinko jo että tämä mamma ja isäntä kävi illalla vielä terassillakin parilla. Nyt on maailmankirjat sekaisin…