Tämä sunnuntai päivä ollaan vietetty kotoisissa tunnelmissa. Rentouduttu, kokattu, leikitty, nautittu. Ihanaa arkea.
Koko perhe on sairastellut parin viikon ajan ja kuureja on menossa yhtä jos toisenlaista. Totesimmekin miehen kanssa että ehkä tänään VAIN OLLAAN JA HÖLLÄILLÄÄN. Jospa mekin päästäisiin siten terveiden kirjoihin.
Mukavaa silti. Olla hetki murehtimatta ”lapsi projektia”, töitä, tulevaisuutta, seuravaa päivää. Tämä hetki…tässä ja nyt.
A) Tehdä ruokaa
B) Mieluusti vielä nauttia siitä
C) Keskustella samalla mukavia ja viettää rauhallista perheen keskeistä aikaa.
Meillä ainakin todellisuus iskee päin pläsiä…
Olen kokannut hiki hatussa keittiössä monta (Lue: Hieman ylireagointia) tuntia. On pastat, pullat, sörsselit ja vähän muutakin. Noh, keskustelusta ei toivoakaan. Mies alkaa lassoamaan pastalla, Mikael taas leikkii että ne on viikset. Ja katsohan, tällä voi myös piiskata.
Loppuen lopuksi Miksu on jo hypännyt pöydälle ja tekee tuhojaan. Ja ei, ei heru kiitosta ruoasta. Vain pakolliset irvistykset sekä naaman vääntely.
Heh, mutta ainakin meillä saa nauraa! 🙂
