Muiden vauvauutisia

Mistä tiedän, että vanhenen? Tai ei, en kyllä sano sitä vanhenemiseksi. Kasvan ihmisenä? (kiloja on kyllä tullut, pakko myöntää. Niiiin puujalka. Sori, tykkään niistä kovasti) Noh, siirryn elämänvaiheesta toiseen.

 

Siitä, että puhumme kavereiden kesken nykyään valmistumisesta, työpaikoista, mutta ennen kaikkea asuntolainojen koroista ja neliöiden yhteisomistuksesta pankin kanssa (mies laski (no hei, insinööri), että omistetaan meidän lukaalista jo makuuhuone!). Ollaan ilmeisesti kaikki pikku hiljaa siinä elämän vaiheessa, että nämä jutut kiinnostaa.

 

Viimeisin lisäys on nämä vauvat. Tuttavapiirissämme on jo muutamia perheellisiä, aina on oltava pioneereja, mutta selkeästi bebe hommat alkaa nyt olla se ajankohtainen juttu. Lähikaveripiirissä on pariskunta, joka meille muille pienenä yllätyksenä, oli ekoja lisääntyjiä (kyllä, tässähän jaetaan sijoituksia kolmen parhaan joukkoon, siitä on kyse eikä mistään muusta).

 

Ajankohtaista nyt: vauvauutiset

 

Mehän oltiin jo hyvinä kakkosena perässä (hoppee ei oo häppee), mutta you know. Asiat meni, miten meni. Tämä raskaana oleva kaveri oli ehkä hitusen varovainen minun kohdalla keskenmenon jälkeen, kun nähtiin ja taisipa näkemisessä olla taukoakin. En vältellyt häntä,  minulla oli sillä hetkellä pää täynnä sitä kaikkea enkä nähnyt oikein ketään.

 

Mutta aktiivisesti kisassa  mukana on myös paras ystäväni miehensä kanssa. Ja keskiviikkoiltana lenkin lomassa Aatamin rouva kertoi olevansa raskaana. :) :) Ja voi, miten älyttömän, vilpittömän iloinen olen heidän puolestaan!! Sen lisäksi, että intoilen heidän uutisistaan, melkein itkemään aloin kun kuulin, olen iloinen siitä, että tämä ilo on aitoa. Oikeaa. Eikä tunnu minusta pahalta tai siltä, että se olisi meiltä pois.

 

Koska olen lukenut myös siitä, miten pahalta keskenmenon kokeneista voi tuntua, kun kuulevat muiden vauvauutisista. Tähän tietysti vaikuttaa varmasti se, että minulla keskenmeno ei ole toistunut (eikä meikäläisen preferenssistä kyllä toistukaan. piste.)  Mutta silti, voin kyllä nähdä sen, miten mielensä voisi pahoittaa. Onhan sitä aika herkällä.

 

Mutta uskon, että kyllä se meilläkin vielä tästä. Kuten kaverinkin totesivat, tiedämmepähän ainakin, että meidän pelit ja rensselit toimii siten, että raskautuminen onnistuu. Nyt vaan kaverin pitäisi sitkutella mukana se nelisenkymmentä viikkoa. Ja ollaas nyt rehellisiä, ihan kivaahan se vauvan tekeminen on. :D Saman toteamuksen tekivät ykkössijalaiset.

 

Mun positiivisuus on back. Vähänkö hienoa! Oh, niiden lapsista (kaveri teki tilauksen kaksosista. Hullu. ;) ) tulee ihania kikkarapäitä.

 

Onnea teille, ystävät rakkaat!

 

Pronssia, pronssia, pronssia!