Hyvasti Amerikat

EDIT: Joo-o, mun piti postata Karibialta oikein urakalla Machu Picchun touhuista lahtien Guyanan mielettomaan lentolippu pastorilta -stooriin ja tahan wrapping it up with America -juttuun asti. Mut eeh, oli parempaa tekemista vikoina viikkoina ja paivina. Olin kiireinen poimimassa mangoja ja kookoksia paivat, ja kalastamassa yot. Tein myos vahan vaatteita ja yhdet kengat, ja auttelin mun merimiesta (jonka luona pidin siis majaa) fiksaamaan venettaan muiden venepihan tyypien kanssa. Talkoomeiningilla, jengi vaihtoi fiksattavaa venetta paivittain! Joka ilta tuttuun tapaan jonkun veneella illallista, kitarointia ja rommia. Ja niita mangoja. Parin vanhan ystavan lisaksi tuli tutustuttua muutamaan uuteen sikkesiistiin ihmiseen, I mean, mita voi olettaa jos tyypin nimi on Candy tai Mama Lu? 😀 Karibialla venailee siis koko joukkue mun ihmisia, joita on pakko tavata viela jossian vaiheessa. Onneksi ne on kaikki seiloreita, eli me voidaan tavata missa pain maailman meria vaan!

Nyt oon siis jo Lontoossa, ja I’m tellin’ ya. Huh huh. Onneks en tullu suoraan Suomeen, sen verran vaikeena tassa ollaan. Ja onneks taalla on tata tekemista, asun tosiaan Heathrow’n lentokentan lahella olevalla maaplantilla, johon paikalliset aktivistit on rakentaneet Grow Heathrow -keskuksen. Kasvattelevat taalla vihanneksia ja tietoisuutta ymparistoasioista, lentokentan laheisyydessa kun ollaan (en varsinaisesti mainosta, etta lensin just mantereelta toiselle…) jne. Lauantaina on tosiaan jonkinlainen karnevaali, johon ommeltiin tanaan pukuja. Ja eikohan mutkin pestattu sinne saman tien kulkueeseen? 😀

Muutamat kuvat Trinilta, vikat pari taalta Grow Heathrow’lta!

Niita mangoja :))

Perussotku paatilla. Make a mess to make progress, they said.

Se kenkaprojekti. Ostin makeet kengat Buenos Airesista mutta kavelin ne puhki matkan aikana. Paatin etta naiden kenkien elama tulee jatkumaan, otin kenganpohjat talteen, ostin palan nahkaa ja odottelin. Boliviassa jo kiertelin suutareilla kyselemassa etta lainaisivatko ompelukonetta mulle. Eivat lainanneet, mutta vihdoin Trinilla tuli vastaan sellasita tokottia kuin kontaktisementti. Olin kelannut odottaa juurikin Trinille ja venepihalle paasya, alkuperainsena suunnitelmana oli ommellanuo kengat jonkun purjeraatalin aparaateilla. Noh, liimalla oli helpompaa. Mut huhhuh, vahvaa kamaa… Kaytin samaa talmaa verhoillakseni veneen hyllykkoja tekonahalla, ja aika huono olo siina tuli kyseista mommoa haistellessa. Heippa aivosolut jne.

 

Valmiit kengat! Ne on makeet, jos ei kato liian lahelta:D mutta oon silti ylpea aikaansaannoksestani!

En kasita tata hattupaljoutta. Laksin Suomesta taysin hatutta, ja nyt mulla on viisi? Yhden laamahatun lahetin postipaketissa Suomeen. Ihmiset on vaan lahjoittaneet mulle noita, ja oon ma itekin pari ostanut. Hippi -snapback!! 

Pari brassia, yks vincy ja yks viikinki! Meidan ydinjengi. Kuva Andyn.

Kalastuskaverikuumis Candy! Ekana iltana veneella.

Ragga ja maa laiturilla vikana iltana.

Laivakoira!

 

 

 

 

 

 

O.O apua.

Huomisiltana se on sitte siina. Tan mantereen tutkimusmatkailut talta eraa.

Oon tahan asti vaan valtellyt koko asian ajattelemista, mutta tana aamuna oli pakko aloittaa pakkaamaan. Ahdistaa Eurooppaan paluun lisaksi kaikki liika tavara, mita mulla on mukana, ja aion antaa eteenpain tai heittaa menemaan ison lajan kamaa ennen kun palaan sinne puolen palloa. Lahdin Suomesta mukanani 11 kiloa tavaraa, ja ois siistia myos palata niin.

Kaksi viimeista viikkoa on kuluneet taalla Trinidadissa toooosi iisisti ottaen. Halusin tan nain tarkoituksella, parin viikon ”breikki” ennen Euroopassa kotiin santailya. Samoin taalla Trinilla oli pari sellaista ihmista, jotka halusin ehdottomasti tavata uudestaan. Toisen kanssa olenkin viettanyt ihan kiitettavasti aikaa, mutta toinen saapuu (purjehdusaikataulujen yllattaen (not) pettaessa) vasta huomenna. Noh, ehditaan me Lauran kanssa vaihtaa puolen vuoden kuulumiset ja syoda lounasta yhdessa, mutta sitten mun pitaa lahtea lentokentalle. Lento on vasta kasin aikaan illalla, mutta tanne pain tullessa mulla kesti nelja tuntia saapua kun piti vaihdella busseja ja istua ruuhkassa jne jne. Tata lentoa EN aio missata (terkkuja iskalle), on tullut jo sen verran monta kertaa sahlattya tan transportaation kanssa krooh kraah.

Lontoossa mua odottaa siisti aktivistiyhteiso,  http://www.diggersanddreamers.org.uk/index.php?one=pnm&two=det&sel=heathrow , jossa aion pitaa majaa muutaman paivan ja autella missa tarvitaan. Ens lauantaina on vissiin jonkinsorttinen karnevaali tulossa, ja pyytelivat apua pukujen ompelemisessa ja koreografioinneissa jne.

***

Tsau por ahora, mi America Latina querida.