Meille kuuluu aika hyvää. Syksy on ollut kaunis ja puhdistava, täynnä rakkautta, musiikkia ja omenoita. Meillä on kiva uusi matto joka haisee vähän tunkkaiselle mutta joka teki kodista hitusen enemmän meidän kodin ja joka tulee vielä näkemään paljon naurua ja rakkautta. Löysin kirpparilta halvalla hyviä levyjä. Seb tunnistaa jo parhaat ja tanssittavimmat kappaleet päivittäin […]

Seb sai uuden kivan tiikerin. Se oli nälkäinen.

Syyskuussa elämä oli erilaista. Oli kaksi kotia, uudenlainen arki, hämmennystä, epävarmuutta ja helpotusta. Töölön puistot, viileät iltakävelyt hiljaisella hiekkarannalla, hautausmaa. Kiasma, vesilätäköt, hääpukuja, omenoita, raivareita, kirjoja ja viiniä. Rikkinäinen pyykkikone ja käsipyykit. Oranssi villatakki, mummola, sushia, huikean puhdas syyskuun valo ja piipaa-autoja rakastavat pojat. 

Seb se täytti eilen puolitoista vuotta. Hullua että hän on ollut täällä vasta niin vähän aikaa, missä kaikki tämä rakkaus lojui ennen lasta?  Seb ymmärtää häkellyttävän paljon. Hän tajuaa hakea kengät valmiiksi kun ollaan lähdössä ulos, ojentaa tavaroita pyydettäessä, osaa etsiä tutin, kirjan, unipupun, auton ja pehmokoiran, ymmärtää mitä tarkoittaa ”vie tämä daddylle” tai ”give […]

Tiedättehän kun sanotaan että elämä heittelee. No, nyt se on vähän heitellyt. Se ei heittänyt päin seinää yhtäkkiä yllättäen mutta korkealle ilmaan se heitti eikä ilmoittanut aikooko ottaa kiinni.  Suomeksi siis: olen eronnut. Paddy muutti eilen yhteisestä kodistamme pois ja ennustan että kasin ratikka tulee tulevina kuukausina erittäin tutuksi kun ravaamme Alppilan ja Töölön väliä […]

Siltä näytti elokuu.

Heinäkuussa keinuin, juoksin, heitin talviturkin, löysin laukun sivutaskusta liivinsuojan ja herkistyin koska imetysasioista on ikuisuus, istuin tarakalla, opin etten osaa laulaa karaokea, kadotin lapseni ensimmäisen kerran, ostin tuuhean persiljan ja tulin siitä kovin iloiseksi, söin vähän liikaa sipsejä, katsoin girlsejä, kuuntelin siaa ja kantria, söin ihan tosi monta jäätelöä ja rakastuin seppoon uudestaan ja uudestaan.

Niin se kesä sitten tulla pölähti. Takana on viikonlopullinen katufestareita, pihakirppiksiä, mölkkyä ja aurinkorasvan lahmeaa tuoksua. Sebin taskut on täynnä hiekkaa ja Paddyn posket paloi. Sushit, omenasiiderit ja jäätelöt maistuu hyvältä aina, mutta tässä auringossa ja mielentilassa kaikki on vielä hippasen parempaa. Kesän alkuhuumassa on hyvä olla.

Olemme muutaman kerran levittäneet petauspatjasta, peitoista ja tyynyistä Sebille makuuhuoneeseen temppuilualueen. Kun kävin tänään vaihtamaan lakanoita ja heittelin tyynyjä lattialle, riensi Seb paikalle innoissaan ajatellen että nyt saa taas kieriä ja kaatuilla. Niin pieni vaiva ja kotona on valmiina oma pieni taaperohupipuisto. Seb menee ihan sekaisin siitä että voi kaatuilla ja törmäillä kaikki on pehmeää. […]

Synttäri-ilmapalloista riitti riemua pitkäksi aikaa. Kaikki loppuu aikanaan ja nyt alkaa olla aika jättää hyvästit viimeisillekin palleroille. Seb ei edes ymmärrä mitä tapahtuu ja silti palloja puhkoessani minusta tuntuu kuin rikkoisin lapsen rakkaimman lelun. Kyllä ei ihan kaikki muumit ole laaksossa jos aikuinen ihminen luo tunnesiteen ilmapalloihin.