London calling
Ahkeran opiskelun kunniaksi oli aika lähteä seikkailemaan hieman kauemmas, nimittäin kanaalin yli Lontooseen. Humanistit päästettiin kahden viikon lomalle, jostain minulle tuntemattomasta syystä, mutta se ei kyllä haitannut ollenkaan. On vaan hieman outoa, että ilmeisesti tämä on jokin yleinen juttu, koska bussit ajavat nämä samat kaksi viikkoa loma-aikataululla, mutta ainakin kaikki business- ja lakiopiskelijat jäivät ilman minkäänlaista lomaa.
Anyway suuntasin siis Englannin puolelle äidin kanssa muutamaksi päiväksi. Itse nappasin yöbussin Pariisista ja ajattelin kätevästi vain herätä Lontoosta, vaikkei se tietenkään niin mennyt. Oli pysähdyksiä, passintarkastuksia ja lautalla piti kiivetä ylös, mutta perille päästiin ja se oli tärkeintä.
Perillä odotti mitä ilahduttavin sää ja ensimmäinen päivä kuluikin pitkälti puistossa kävellessä ja jäätelöä syödessä, mitä nyt piipahdettiin Harrod’silla ja muutamassa kaupassa.
Viikko sisälsi hyvin paljon kävelyä, mutta myös istumista mm. Lion King -musikaalin ja bussien toisten kerrosten muodossa. Lisäksi oli kyllä tietysti myös paljon muuta. Oli tehokkaista ja hitaita tarjoilijoita ja sama aamupala, joka näytti joka aamu erilaiselta. Oli monia kolmioleipiä, joista paras oli kana-avokado.
Nähtävyyksien lisäksi tuli kohdattua erilaisia ihmisiä. Heti saavuttuamme kohtasimme suomalaisen pariskunnan, jolle neuvoimme tien. Kohtasimme aamupalalla australialaisen ystäväni, joka on Prahassa vaihdossa ja sattui Lontooseen samaan aikaan. Sitten juuri ennen lähtöä kohtasin paikallisen miehen liukuportaissa – miehen, joka oli juuri niin stereotyyppisen kohtelias kuin englantilaisten miesten oletetaan olevan.
Perjantaipâtisserie part 25
Seuraavana vuorossa ei oikeastaan leivos, vaan cupcake, tarkemmin hazelnut chocolate cupcake. Maku oli pehmeä ja pähkinäinen, mutta pohja oli hieman kuivahko. Kuorrute oli koostumukseltaan oikein miellyttävä ja kuohkea, mutta sitä oli ehkä hieman turhan paljon. Kokonaisuutena se oli ihan kiva, muttei yllä kyllä ranskalaisten leivosten tasolle. Vaikka se oli kyllä tuhat kertaa parempi kuin mitä itse leivoin silloin vuoden alussa. Hazelnut chocolate cupcake saa 3- norsua. Söisin uudestaan, paitsi jos tarjolla olisi jotain parempaa.
Lontoon jälkeen suuntasin Belgiaan ihana ystäväni luo, mutta siitä lisää ensi viikolla. To be continued…
Et en français. Alors, c’est un peu difficile à utilise français après une semaine mais j’essaye. D’abord j’ai visité Londres avec ma mère. C’était mon deuxième fois mais le premier pour ma mère. Nous avons marché beaucoup et on a regardé les attractions. Le musical Lion King était formidable ! Et nous avons aimé le deuxième (ou le premier) étage dans le bus. Spécialement pendant le soir quand il était sombre. On a aussi rencontré plusieurs des personnes intéressantes.
La pâtisserie cette semaine n’est pas une pâtisserie mais en fait un cupcake. Le hazelnut chocolate cupcake obtient 3- éléphantes.
Plus de mon aventure en Belgique la semaine prochaine.