Viimeisen patongin vienyt

Oletteko koskaan miettineet, että maassa jossa on enemmän patonkeja kuin ihmisiä, ihmiset voivat silti jäädä ilman patonkia? Niin melkein kävi meille sunnuntaina. Sanon melkein, koska saimme leipomon viimeisen patongin. Taaksemme jäi vino jono ihmisiä, ketkä eivät enää saaneet. Ulkomaalaiset tulee ja vie paikallisten pääsiäispatongit – ei ole elämä helppoa ei. Maanantaina veimme leipomon viimeisen croissantin ranskalaismiehen nenän edestä. Tuli vähän paha mieli, koska kenenkään ei pitäisi joutua elämään ilman croissantia.

Paljon olisi kerrottavaa, mutta en jaksa kirjoittaa juuri nyt. Kerron ensi viikolla. Eikä kerrottavaa nyt oikeasti ole edes niin paljon, lähinnä kuvia paikasta jossa historia kohtaa Disneyn. Mikä on kyllä aika jännittävää, jos opiskelee historiaa ja on hulluna Disneyn prinsessaelokuviin.

Palaan asiaan siis myöhemmin, nyt ihka ensimmäinen vierailevan tuomarin leivosarvostelu – enjoy!

Perjantaipâtisserie part 23

Pääsiäisleivoksen nimi on millefeuille (au nature). Se on nimensä mukaisesti varsin lehtevä makupala (mille tarkoittaa tuhatta, kun taas sana feuille viitannee kirjaimellisesti lehteen), jossa vuorottelevat pitkittäinen taikinakerros ja vaniljakreemi. Päällä on kova sokerikuorrute. Au nature viittaa siihen, että maku oli perusvaniljaversio luomuksesta, jonka tuoteperheeseen kuuluu ilmeisesti muitakin makuja, esim. vadelma.

Vaikutelma millefeuillestä on varsin viinerimäinen. Kreemi on miellyttävän runsas ja makoisa, muttei liian makea. Taikina tuo kokonaisuuteen ryhtiä ja mukavaa tekstuuria. Kova kuorrute tekee leivoksesta hieman haastavan syödä haarukalla, minkä lisäksi se on leivoksen ainoa osa, joka menee äklömakean puolelle. En ole älyttömän makeiden makeisten tai leivosten suuri fani. Mestari huomautti myös, että millefeuille on melko yksitoikkoinen. Olen samaa mieltä: jo ensimmäisen suupalan jälkeen syöjä tietää tarkalleen, mitä tulee saamaan koko loppuleivoksen ajan. Sen suurempaa pääsiäisyllätystä tämä herkku ei pystynyt siis tarjoamaan.

Kokonaisuutena arvio menee reippaasti positiivisen puolelle. Hyvää taikinan lisäksi on kreemi sekä se, ettei leivos ole turhan makea. Sokerikuorrute on vähän liikaa, eikä millefeuille tuota makunystyröille suurempia seikkailuja alun jälkeen. Kokonaisarvosana on näin ollen 3,5 norsua.

12903523_10208081463529841_806644479_o.jpg

Alors, j’ai beaucoup de choses de raconter mais je ne le fais pas maintenant. Mon petit ami a fait le perjantaipâtisserie cette fois. Il a donné le millefeuille 3,5 éléphants. 

koti ruoka-ja-juoma

Kuvatut kohokohdat

Täällä tulee otettua kamalan paljon kuvia.

Tai ehkä täällä, mutta muualla ainakin. Yritän välillä sulautua joukkoon ja näyttää coolisti paikalliselta, mutta ei taida olla mitään turistisempaa kuin nähtävyyksien kuvaaminen. Ja jos en itse ota jostain kuvaa, niin seuralaiseni kyllä varmasti ottavat.

Kuvia on kuitenkin kiva ottaa ja näyttää muille, yritän varsinkin saada tänne blogiin kuvia elävöittämään vaihtotarinaani. ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” ei liene ihan tuulesta temmattu sanonta. Vaikka en kyllä tiedä kuinka tasapuolisesti kuvia elämästäni otan, mutta ei kai kukaan valokuvaa elämänsä tylsimpiä hetkiä.

Välillä valokuvaaminen kuitenkin ärsyttää. Esim. silloin kun edessäni on muhkea leivos ja ”joudun” ottamaan siitä kuvan, ennen kuin voin iskeä hampaani siihen. Onneksi siihen menee kuitenkin vain pieni hetki, minkä joku on ehkä päätellyt joidenkin kuvieni laadusta.

(Eksyin tänään muuten sivustolle ”Instagram husbands”.  Sieltä löytyy tarinoita miehistä, joiden tyttöystävät/vaimot panostavat kuvien laatuun ehkä liikaakin.)

Ja koska kuvia on tullut otettua niin hirvittävän paljon, niin tässä niitä nyt tulee!

 

Neoman teemailut jatkuivat vielä toisen viikon. Ohjelmassa oli mm. tandempyöräilyä, hypnotismia (ranskaksi) ja palkintojen voittamista!

12674908_10207900438844337_1300532870_o.jpg

Viikon kohokohta oli zipline (mikäköhän se onkaan suomeksi?). En ole ennen kokeillut ja huikean hauskaa se oli. Vaijeri oli harmillisen lyhyt, mutta tarpeeksi pitkä sytyttämään halun tehdä tätä lisää.

12874374_10207972362642387_187101367_o.jpg

Viikonloppu vierähti ihanien suomalaisten ystävieni kanssa Pariisissa, jossa vaikutimme koko ajan törmäävän muihin suomalaisiin. Tärkeimmät nähtävyydet tuli jälleen kerran kierrettyä (mukaan mahtui myös jokunen minulle uusi paikka) ja sukelsimme mm. myös Louvreen ihan uudella tavalla (lue 4 tuntia myöhemmin…).

12516854_10207892007033547_1766261315_o.jpg

12422418_10207892006793541_1772555328_o.jpg

12837662_10207892006473533_1799341248_o.jpg

12516935_10207892006673538_1301268171_o.jpg

Perjantaipâtisserie part 22

Tämän viikon leivos on fique. Tämä leivos oli jännittävä, koska minulla ei ollut mitään hajua sen sisuksesta ennen kuin ryhdyin syömään. Sen ulkokuori on marsipaania ja sisältä löytyy suklaapallero. Se maistuu kovasti IKEAn kookossuklaapalloilta ja on siis herkullinen. Sitä oli kuitenkin aivan liian paljon, enkä pitänyt siitä marsipaanin kanssa, jota oli myös aivan liikaa. Siksi figue saa kolme (3) norsua.

12837556_10207892007193551_1148116496_o.jpg

Je prends beaucoup des photos, plus qu’avant. Mais je pense que c’est sympa pour montrer que je fais ici. Mais parfois c’est un peu ennuyeux. Voilà beaucoup de photos de Neoma trucs et mon voyage avec mes amis en Paris. Le figue obtient trois éléphants. 

tyo-ja-raha opiskelu ruoka-ja-juoma matkat