Perjantaipâtisserie part 5
Viime viikko meni suurelta osin Suomessa, joten leivos jäi julkistamatta, mutta tässä se nyt tulee!
Viikon leivos oli nimeltään millefeuille fraises. Ajattelin, että nyt voisi olla taas mansikkaleivoksen vuoro, koska mansikat ovat vaan niin hyviä. Tässä leivoksessa on rapeaa taikinaa, välissä vaniljakreemiä ja päällä mansikoita – kuulostaa siis hyvältä ja minulla oli suuria odotuksia. Mutta valitettavasti jouduin jälleen kerran pettymään. Mansikat ja vanilja toimivat erinomaisesti, mutta taikina ei maultaan sopinut leivokseen ollenkaan, minkä lisäksi sitä oli vaikea leikata. Millefeuille fraises saa 3 norsua.
Bileet
Viikonloppuna oli kauan odotetut ESOn 110-vuotisjuhlat! Lensin kotiin jo muutama päivä aikaisemmin, koska miksi ei. Matkalla vietin muutaman tunnin Pariisissa ja pohdiskelin samalla. että olisikohan sittenkin pitänyt hakea sinne vaihtoon. Tulin onneksi siihen tulokseen, että ei
Kotimatka oli pitkä ja sitä pitkitti entisestään se, että päätin viettää muutaman tunnin Pariisissa. Matka Pariisiin ei ollut pitkä, mutta tuntui kuin olisin astunut toiseen maailmaan. Kaikkialla oli tungosta: turisteja, kaupustelijoita ja paikallisia kasoittain ja kasoittain. Etäisyydet olivat suuria ja vanha metro nitisi ja kolisi joka mutkassa. Kaikki oli kalliimpaa – croissant maksoi 50 senttiä enemmän kuin Roeunissa! Ja vaikka Pariisi on ihana lomakaupunki, olin yhtäkkiä iloinen siitä, etten lähtenyt sinne vaihtoon.
Orlyn lentokenttä on pieni, mutta oikein mukava. Vaikka siinä vaiheessa kun kävi ilmi, että lentokone oli yli tunnin myöhässä, kaipasin kovasti Singaporen lentokentälle – siellä riittää ihmettelemistä. Kone oli muuten myöhässä, koska se oli ihan uusi kone! #ekatmaksavatasiakkaat #nowifi
Viikonloppu oli täynnä ohjelmaa: kv-päivälliset, päiväjuhla, iltajuhla, sillis… ja hauskaa oli, pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Parasta oli päästä tapaamaan ja halimaan taas minulle rakkaita ihmisiä. :)
Paluu arkeen
Mutta sitten viikonloppu oli ohi ja piti palata Ranskaan. Oli outoa palata, ihan kuin viime viikot olisivat olleet vain unta – vaikka toisaalta tuntui kyllä alkuun oudolta myös kun palasin Suomeen. Tänne on aika selvästi jo kehittynyt ihan toinen elämä, rinnakkaistodellisuus: minulla on kaksi elämää, joista todisteina kaksi kotia, kaksi puhelinta, kahdet avaimet, kaksi matkakorttia jne.
Ranskalainen elämäni tuntuu taas hieman tylsältä, mutta jännittäviäkin asioita on tapahtunut. Tänään sain vihdoin ja viimein opiskelijakorttini ja karttakurssillani olen saanut yhden ”juttukaverin”. Tiistaina hän istui vapaaehtoisesti viereeni ja tauolla tarjosi minulle suklaata.
En français: Millefeuille fraises n’était pas très bon. J’ai visité Finlande mais j’ai dû retourne en France. Et finalement j’ai obtenu mon carte etudiant.
Ps. Kiitos äiti vielä mekosta!
Pps. Kuvien laatu teki pienen tepposen. Oh well.