Pullaperjantai vol. 1

Ranska on leivosten maa, joten totesin että olisihan melkein rikollista olla tutustumatta tähän kulttuurin osa-alueeseen. Siispä aloitankin sarjan, jossa kokeilen erilaisia paikallisia herkkuja – tavoitteena tietenkin, että vaihdon päättyessä makuaistini on hienostuneen kehittynyt!

Mutta palataan siihen kohta. Tänään on ollut jännittävä päivä muutenkin, sillä vaihtoni ikään kuin alkoi virallisesti. Olen tässä jo muutaman päivän kärsinyt erilaisista puutostiloista: on ollut pulaa haleista, motivaatiosta ja ihmiskontaktista. Olen poistunut yhdeksän neliön kolostani lähinnä vain kohdatakseni lisää byrokratian kiemuroita ja ostamaan ruokaa. Tänään lähdin kuitenkin hieman pidemmälle, nimittäin Rouenin keskustaan, ensin yksin ja sitten ihka oikeiden ihmisten kanssa.

Roeun

Rouenin historia ulottuu kauas kauas menneisyyteen. Sen merkittävin nähtävyys on mahtipontinen katedraali, joka on uskomaton taidonnäyte keskiaikaisesta rakennustaiteesta. Olen vieraillut katedraalissa jo muutamaan otteeseen sen rauhoittavan ilmapiirinsä vuoksi. Rakennus on majesteettinen niin sisältä kuin ulkoa ja voin hyvin ymmärtää miksi keskiaikaiset ihmiset ovat yhdistäneet katedraalin taivaaseen. 

Katedraali on kaupungin ehdoton jalokivi, mutta myös sen ympärillä sijaitsee paljon katsomisen arvoista arkkitehtuuria. Keskiaikainen alue on hurmaava kapeine kujineen ja mukulakivineen. Pieniä putiikkeja on vaikka muille jakaa ja jokaisen kulman takaa löytyy boulangerie, jonka ikkunat tulvivat mitä kuohkeimpia leivoksia. Keskustasta kauempana rakennustyyli muuttuu kuitenkin nopeasti modernimmaksi ja horisontti värittyy teollisuussavupiippujen savusta. Historian jatkuvuus on melkein käsinkosketeltavaa.

Leivos

Tänään pysähdyin pääkadun varrella sijaitsevan leipomon eteen. Kyseinen leipomo on osa ketjua, jonka joku varmaan tunnistaa, nimeltään Paul. Aloitin tutulla krepillä (crêpe), johon valitsin päälle sokeria. Valinnan piti olla varma, mutta kreppitäti lisäsikin sokeria reilulla kädellä ja krepistä tuli hieman makea, mutta oh well. c’est la vie!

Erasmus

Sitten päästään vaihtoni ”oikeaan alkamiseen”. Tänään oli nimittäin vihdoin ohjelmaa erasmus-vaihto-opiskelijoille! Voi kyllä tätä on odotettu. Kyseessä oli juhlat yhdessä keskustan baareista. Tila oli jokseenkin ahdas ja meluisa (olimme yhtä mieltä siitä, että se oli hieman outo valinta ensimmäiseksi tapaamiseksi), mutta tapasin paljon uusia ihmisiä, joista suurin osa vaikutti varsin mukavalta. Hurraa! Paikalla oli hyvin paljon saksalaisia ja espanjalaisia ja brittejä, jotka opiskelevat ranskaa. Ranskan kielitaito on muutenkin pelottavan tasokasta, mikä on siinä mielessä kurjaa, että tulee vähän tyhmä olo, mutta toisaalta yhtäkkiä olenkin taas supermotivoitunut opiskelemaan ranskaa. Odotan kovasti viikonloppua, joka pitää sisällään lisää integroitumista.

 

Aujourd’hui j’ai visité la cathédrale de Rouen. J’adore cette cathédrale parce que l’atmosphère là est trés calme et le bâtiment est bel aussi. Apres j’ai acheté un crepe au sucre mais c’été pas mon favori. Puis il y avait un fête et j’ai rencontré beaucoup de gens. :)