Iho nippeleinä

Kampaajan roolituksessa ei piisaa pelkkä hiuksellinen asiantuntemus. Kaiken karvan lähtötaso piilee ihossa, joten myös nahallista tietoutta on hyvä olla hanskassa laajakirjoisen mittakaavan verran. Tietonystyröistä tarvitsee löytyä kyky tunnistaa vaihtelevat terveen hiuspohjan ja ihon tuntomerkit sekä hoitokeinot hiusalan puitteita ajatellen. Suunnitelmallinen tekijä ottaa huomioon koko paketin päänahasta hiukseen ja osaa myös etsiä mahdollisiin ongelmakoukkuihin ratkaisun avaimia tilanteen eteen osuessa.

Iho on ihmiskehon suurin elin ja painaa sellaisen viitisen prosenttia koko kropan elokiloista. Pinta-alaltaan kehon kuori on kutakuinkin pienen vessan kokoinen pläntti, tarkemmassa numeraalisessa muodossa 1,5-2 neliömetriä. Tehtävälistaa tällä laajamittaisella elimellä on maisterintutkintoa vaativan litannian verran. Se muunmuassa suojaa kroppaa, säätelee elintoimintoja, tuottaa ja erittää aineksia, korjaa vaurioita ja välittää aistimus tietoutta. Ihon pinnan pH on 4,5-5,5. Happamuuden saavat aikaan talin rasvahapot, hiki sekä ihosolujen eritteet. Pinta on kutsumanimeltään happokelmu eli normaalifloora.

Ihon koostumus rakentuu kolmesta kerroksesta. Päällimmäistä loossia pyörittää epidermis, välistä löytyy dermis ja syvimmällä akselilla sijaitsee subcutis. Koko plärin paksuus vaihtelee paikasta riippuen yhdestä neljään milliin. Paksuimmat siivut löytyvät jalkapohjista ja ohuimmat hentoudet silmäluomista.

 

Tarkempi syynäyskierros aloitetaan menemällä juurista puuhun.

S U B C U T I S  on ihonalaista rasvaa ja sen paksuus kulkee käsikädessä kantajansa rasvakudoksen määrän kanssa. Kerros toimii liitännäisenä ylempien pintojen ja alempien kudoksien, lihaksien, rustojen ja luiden välillä sekä dermikseen johtavien hermokimppujen ja isompien verisuonien lähettiläänä. Lisäksi energia-aineenvaihdunnalle olennaisten rasvapalleroiden varastoitumisiltamat järjestetään tässä välikössä.

TO DO -lista

• ihon yhteistyö lihasten kanssa – ilmeet
• pehmentää iskuja – rasvavarastot

 

D E R M I S  eli verinahka on puolestaan sidekudosta, jonka paksuus huitelee 0,5-2 millin haarukassa. Dermiksen resepti pitää sisällään ryppyvoiteista tuttua kuminauhamaisen venyvää proteiinia nimeltä kollageeni. Aines toimii rakenneaineena ja tukipilarina. Lisäksi kulhosta löytyy elastiini proteiinia, joka huolehtii ihon joustavuustilastoista. Muutoin kerros sisältää ravintoa kuskaavia veri- ja imusuonia sekä hermoja. Siivun kyydissä matkaavat myös karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia.

TO DO -lista

• sitoo vettä
• erittää talia
• nestetasapainon ylläpito, lämmönsäätely – hikoilu
• viestittää, tuo mielihyvää – hermopäätteet – kosketus, punastuminen, kalpeneminen

 

 

 

Kukaan tuskin tykkää mahdottomasti hikoilusta, mutta ihmisen kehon toimintoja ajatellen sitä on viisasta sietää. Hikirauhasia löytyy kahta eri kokoluokkaa ja ne touhottavat taukoamatta. Buustikohtauksia syntyy muunmuassa liikunnan parissa taikka hermostollisten reaktioiden, kuten jännittämisen, yhteydessä. 

Pienempiä rauhasia on kämmenissä, jalkapohjissa ja otsassa ja pääasiallinen missio näillä on avustaa kroppaa lämmönsäätelyssä. Isoin osa näiden reittien kautta poistuvasta hiestä on vettä. Lisäksi mukana virtaa natriumia ja kloridia sekä virtsahappoa ja valkuaisaineita.

Suurten hikirauhasten portit avautuvat karvatuppien kanssa samoilla reviireillä ja näinpä niitä löytyy karvoituksellisista maastoista enemmän. Kerroksellisesta näkökulmasta katsottuna ne sijaitsevat joko dermiksen ja subcutiksen rajalla taikka pelkästään subcutiksessa. Tämän linjan kautta poistuva hiki pitää sisällään valkuaisaineita, hiilihydraatteja, rasvoja ja ammoniakkia. 

Hiki ei sinänsä ole hiuspohjan vihollinen, mutta runsaissa määrissä se voi vaikuttaa hiuspohjan ihon ominaisuuksiin ja toimia mukavan muhevana kasvualustana bakteereille. Säännöllinen ja oikean kaavan puhtaustalkoot ovat siis kovin suositeltavia, jos esimerkiksi työelämän vuoksi päänahka pukkaa hikeä pihalle keskivertoa enemmän.

Talirauhanen muistuttaa ulkonäöltään pussia ja kotoilee karvan ja karvankohottajalihaksen välissä, tiehyen avautuessa karvatupen aukkoon. Isoimmat määrät rauhasia parveilee kasvojen alueella, hiuspohjassa sekä selässä. Kokoa ei voi valaa yhteen muottiin vaan vaihtoehtoja löytyy laajempi kirjo. Eritystiheys riippuu aivan henkilöstä. Voimakkaimmillaan se on murrosiän sekavissa tinttailuvuosissa, keski-ikäisten ihmisten nauttiessa talittomammasta elämästä. Toisinaan eritykseen saattaa iskeä error-tila ja silloin iho sekä hiuspohja muistuttavat öljylähteen poikasia.

Karvankohottajalihas on jännä otus. Se on vinoparkissa alaosastaan juurituppeen kiinnittyneenä ja yläosastaan tyvisolukerroksen puolella. Supistusliikkeellä lihas työntää talia ulos edellämainitusta rauhasesta ja samalla nostaa karvaa koti ylhäisyyksiä. Juuren ympäri kulkee hermopunos, jonka ansiosta ihminen aistii karvaa koskettavat hempeimmätkin sipaisut ylivirittyneen vahtikoiran virkeydellä.

 

Dermiksen jälkeen päästään ihon ylimmäisille oksille.

E P I D E R M I S  eli orvaskesi on 0,05-0,2 millin paksuista epiteelikudosta eikä sen joukoissa matkaa yhden ainutta veri- tai imusuonta. Se uusiutuu jatkuvasti alimmaisen kerroksensa aka tyvisolukerroksen solujen pukatessa pintaan. Poistuminen tapahtuu hilseily leijuntana 3-4 viikon aikajanassa.

1 //   Sarveissolukerros on yhtä kuollutta solukkoa, kuin hiuskin. Vaikeammin sanottuna se koostuu keratinisoituneista sarveissoluista.

2 //   Jyväissolukerroksessa solujen sisukset valmistavat keratohyaliinijyväsiä, jotka uudelleen muovautuvat matkan edetessä keratiiniksi, jotka taasen litistyessään antavat tumalleen lähtöpassit ja sarveistuvat ylimmäiseen kerrokseen.

3 //   Okasolukerros on täynnä nimihirviöitä. Keratinosyyttien eli okasolujen välissä on hurjat määrät okamaisia desmosomeja, jotka toimivat liitoksena solujen välillä. Tässä kerroksessa möykkää myös Lagerhansin soluja, jotka pistävät lusikkaansa kehon puolustusjärjestelmäsoppaan.

4 //   Tyvisolukerros on epidermiksen pohjatavaraa ja sen kokoonpano-osaset ovat tumallisia, jakaantuvia tyvisoluja. Jaossa toinen osio nousee okasolusokerrokseen muuttuen matkalla epäsäännölliseksi. Tästä kerroksesta löytyvät myös pigmentistä vastuussa olevat melanosyyttisolut ja tuntoaistimuksien rivimiehistöön kuuluvat Merkelin solut.

TO DO -lista

• suojaa UV-säteilyltä – tuottaa D-vitamiinia
• suojaa mikrobeja vastaan – ihon pH ja sen mikrobit
• rasva-aineet suojaavat kulumiselta ja veden haihtumiselta ja ehkäisevät aineiden imeytymistä ihooon
• pitää yllä nestetasapainoa
• viestittää, varoittaa, tuo mielihyvää – tuntoaisti, kosketus

 

Tiiviseen rullaan purkitettuna epidermis suojaa elimistöä mekaanisella, fysikaalisella, kemiallisella ja mikrobiologisella tavalla. Dermis varastoi vettä sekä antaa mekaanista suojaa ja alimmainen loossi, subcutis, toimii tyynynä iskuja vastaan, varastoi rasvaa ja lasivillan tavoin pitää ihmiskropan lämpöisenä. Ihon saadessa ikää solujen uusiutuminen ja talin sekä hien eritys siirtyvät slow motion radoille. Tällöin puolustuskyky siirtyy heikommille jäille ja lämmönsäätelyn sekä tuntoaistimuksien osuus rupeaa muistuttamaan laiskan leppoisasti silloin tällöin toimivaa radiokanavaa.