Erilainen viikon lopetus

On ollut tässä pientä häppeninkiä. Keskiviikon opintovelvotteisuuspäivä piti sisällään ainoastaan opetussuunnitelman kutistamisen henkilökohtaisempaan kartonkiin. Näillä puheilla valmista kampaajaa pitäisi näissä housuissa olla viimeistään kahden vuoden kuluttua. 

Paluu matkalla ajattelin olla näppärä ja kurvata työssäoppimispaikkojen kartoitus kierroksen kautta kotiin. Kartoitus meni sillä viisiin, kuin olin agendaan suunnitellutkin. Mutkia matkaan ilmaantui sen kotiin menemisen kanssa. Autoni päätti viimeisen listoittamani harjoituspaikan parkkipaikalta lähtiessä edetä vauhdilla etanan ja koska en ko. laitoksista mitään ymmärrä, ehdin muutaman metrin riuhtoa vaihdekeppiä pykälältä toiselle sillä ajatuksella, että hammasrattaissa on väärää leveliä. Kojetaulussa iloisesti bilettävä moottorinmuotoinen valokimara sai kuitenkin pasmat asettumaan sellaiseen riviin, että totesin parhaaksi katsella parkkipaikkaa renkaiden alle.

Muutamaa epätoivon sävyttämää puhelua, messenger viestiä myöhemmin pelastava ritari mussukkaiseni käväisi toteamassa tilanteen olevan kovin jännä. Mahdollisia vikadiagnooseja lenteli ilmassa ja minä lähinnä jökötin paikallani kankut jänötason jäykkinä epätietoisesti nyökkien. Se oli selvää, että autollani ei ajettaisi edes senttejä, saati sitten 20:tä kilometriä kotipesälle. Siispä vietin vaihtari iltapäivää paremman puoliskoiseni työpaikan toimistotuolissa muistikirjani kansia tussaillen.

Illemmalla tarkemman tutkinnan lopputuloksena autorukkaselleni langetettiin Mennyttä Kalua -tuomio. Jakopäähihnan pöllähtäminen on vissiin vähän sama, kuin hammasharjan ajaisi muliksi kynsisaksilla. No can do, ei kannata korjata enää.

Nenäliinateollisuuden vahvana kannattajana, saatoin itkeä muutaman rivin harmistuksen kyyneliä ennen, kuin tämän näköinen hätä muuttui ”katsopa tuosta kävisikö tämä auto” -netin selailuksi. Löytyihän sieltä sopivan pikkuruinen ja sinistä, renkaallista muumia muistuttava otus loppujen lopuksi. Mukava oli vanhalla herralla ajella. Ajattelin kutsua häntä Kaarloksi.

Loput pätkät viikonlopusta kuluivat iloisesti myrskyn jälkeisissä sähköttömissä olotiloissa. 1,5 vuorokautta ilman sähkölaitteita oli äärimmäisen virkistävä kokemus. Varsinkin lasten kanssa. Huomenna todennäköisesti katsotaan ainakin viisi minuuttia yhteen putkeen suuresti tänään kaivattuja piirrettyjä.

suhteet oma-elama

Täillistä turinaa

Jo pelkkä täin kirjoittaminen alkaa kutittaa päänahkaa ja vilistää öklötys juovia pitkin käsivarsia. Kampaajan ammatissa tätä otusta tulee kuitenkin toisinaan vastaan, joten on tiedettävä millaisia toimenpiteitä kohtaaminen tuo tullessaan.

Spekseiltään päätäi on pikkuriikkinen, noin 2-4 millimetrin mittainen, ihmisen päänahan verellä itsensä ravitseva hyönteinen. Tyyppi tykkää mahdottomasti pimeästä ja lämpöisestä. Parhaimmat asumustilukset löytyvät hiusrajasta, korvan takusten suojista sekä niskan alavien laaksojen huomasta. Väritykseltään tuoreessa muodossaan täitä on beigeä sekä mustaa sorttia, verta imaisemaan päässeet kaverit ovat tummempia ja punaisuuteen kallellaan.

Päätäin serkkuina loistavat olemassa olollaan vaatetäi, jota havaitaan lähinnä likaisen kankeissa vaatteissa sekä satianen, jonka valtakuntaa ovat paksummat karvat sukupuolisiveillä alueilla. Käsillä olevaa ammattia ajatellen kahdella edellämainitulla ei juurikaan ole roolia näyttämöllä, joten jatko jorinan tähtäin sijaitsee päätäissä.

Aihe elukan elo jakautuu kolmeen vaiheeseen. Muna eli saivare sessio kestää 8-10 päivää. Ovaalin muotoinen pikkuruinen muna keikkuu liimamaisen aineen avulla hiuksen tyveen kiinnitettynä ja näyttää epäilyttävästi hilseeltä. Hilseestä poiketen saivare ei liikahda tai pölise minnekään, vaikka hiuksia leyhyttelisi pitkin ilmoja. Kuori saattaa pysytellä hiuksen kyydissä siitäkin huolimatta, että asukki on jo raivannut tiensä sieltä ulos tai saivare on alunalkaen ollut viallinen tyhjiö.

Nuorta täitä kutsutaan nymfiksi. Ulkoisesti tämä nuorikko näyttää samalta, kuin aikuinen yksilö, mutta on kooltaan huomattavasti pienempi. Kasvamisen ehdoton edellytys kaikelle elolliselle on ravinto. Täin ruokaympyrä on pullollaan päänahasta imeskeltävää verta. 

Täillisen elämän aikuisuuden vyöhyke astuu kehikkoon 9-12 päivää kuoritumisen jälkeen. Tässä 30 päivän mittaisessa aikavyöhykkeessä öttiäinen pääasiassa syö, parittelee ja munii. Naaras tuuppaa päivässä pihalle 3-4 munaa ja kiinnittää ne yksitellen erillisten hiusten tyviin kypsyämuhimaan. Leviämisen ja lisääntymisen ehkäisemistä ajatellen, parhain aika poistaa täi-invaasio on ennen uusien munien aikakautta.

Tarttumakanavia ovat esimerkiksi lähikontakti lasten leikkiessä, pipot ja huivit naulakoissa, lainatut kammat ja pyyhkeet. Vastoin huhuja täit eivät hypi tai lennä ja vähät välittävät siitä onko kohdepäänahka likainen vaiko puhdas. Ilman veriravintoa täit elävät 1-2 vuorokautta.

tainelinkaari.png

 

Mahdottoman laajakirjoisia oireita täitartunta ei saa aikaan. Päänahan pureskelusta ja veren imemisestä johtuva kutina ja punoittavat pistemäiset puremajäljet ovat ainoa suoranainen oire täistä itsestään. Päänahan raapiminen bakteeripesäkkeisillä kynsillä saattaa kuitenkin aiheuttaa tulehduksia, joiden joukossa yleisin on märkärupi.

Pikkuruista lorvijaa on hankala havaita pelkillä silmillä, jollei ole kyse tiheästä laumakeskittymästä pienellä alueella. Helpoin konsti tartunnan toteamiseen on kammata hiukset sumpputiheällä kammalla valkoisen paperin päällä. Tummanpuhuvat pallurat erottuvat paperin pinnasta selvästi. Riittävä etappi diagnosointiin on myös saivareiden havaitseminen hiusten tyvestä.

koko.png
Tunnetusti täit herättävät ihmisissä laajamittaista inhoa ja menneen lumitalvien syöpäläis -nimitys on leimannut ötökän hurjasti häpeiltäväksi hemmoksi, joka liitetään huonoon hygieniaan, köyhyyteen tai muutoin hunningolla elämiseen. Mainitunlaisista stigmoista on vaikea päästä eroon, joten kampaamo-olosuhteissa asiakkasta ei nolata täräyttämällä ilmoille Hyi sh**t*na sullon täitä! -huudahduksia, vaan keissi hoidetaan ammattimaisen nätisti. Tilanne todetaan vallitsevaksi, informoidaan asiakasta hienotunteisesti ja ohjataan lähimpään apteekkiin hakemaan karkottavaa lääkitystä.

Hoitomuotona on pidemmän aikaa käytetty kahta hyönteisten torjunta ainesta. Permitriini passaa yli puolivuotiaiden ihmisyksilöiden hoitamiseen, sekä raskaana oleville taikka imettäville naisille. Permitriiniä sisältävä shampoo hierotaan hiuksiin, annetaan vaikuttaa 10 minuuttia ja huuhdotaan pois. Käsittely toistetaan viikon kuluttua.

Melatoni käy yli kaksivuotiaiden hoitoon. Tietomäärä käytöstä raskauden ja imetyksen aikana on rajallisissa mitoissa, joten lääkärin konsultaation kanssa etiäpäin. Liuos hierotaan hiuksiin ja pestään pois 12 tunnin kuluttua tavallisella shampoolla.

Kolmas konsti on silikoniyhdiste dimetikonia tehoaineena käyttävä versio. Aineen toiminta estää veden haihtumisen täin elimistöstä ja sitä kautta johtaa elikon kuolemiseen. Dimetikoni sopii kaikille tartunnan saaneille iästä tai tilasta riippumatta.

Saivarit poistetaan tiheää täikampaa käyttäen. Häätökampaus suoritetaan aineellisten hoitojen jälkeen 1-2 päivän välein kahden viikon ajan. Käytetty kampa pestään kuumalla vedellä jokaisen käyttö kerran jälkeen. Myös föönauksen on sanottu poistavan saivareita.

Vastoin yleisiä luulopuheita täitartunnan jälkeen ei tarvitse tehdä totaalista suursiivoa ja polttaa roviolla kaikkea huushollin irtaimistoa. Vain tartunnan saaneet hoidetaan asianmukaisesti. Varmuuden vuoksi -hoitometodia voi kuitenkin käyttää esim. saman sängyn jakavien perheenjäsenten keskuudessa.

Jälkitöinä pipot, huivit ja vuodevaatteet pestään 60 asteen lämpötilassa. Vettä kestämättömät esineet, vaatteet ja muut vermeet voi sulkea tiiviisti muovipussiin kahden viikon ajaksi, jollain happivaje tekee hävitystyöstä selvää. Myös vuorokauden mittainen pakastus rumba on oiva konsti.

Hyvien tapojen mukaisesti ja tartuntojen kiertokulun minimoimiseksi, lapsellisessa yhteydessä asiasta on hyvä informoida päiväkotia, koulua sekä lasten kavereiden vanhempia.

Loppukaneettina tälle tutkinnolle minä poistun juuriharjamaiseen suihkuun poistamaan itsestäni psykologiset vaikuttimet viemäriputkien syötäviksi.

LÄHTEET
Linicin.fi & Terveyskirjasto

kauneus hiukset terveys