Viikko koiraelämää takana
Nyt olisi ensimmäinen viikko takana Pepsin kanssa. Tuntuu että tuo rakkaus kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä ihan mielettömästi. Meillä on mennyt tosi kivasti, eniten vielä jännittää tuo töissä oleminen. Pepsi kokeilee tosi paljon omia rajojaan ja koittaa olla paikan pomo, mitä ei missään nimessä saa olla. Hänen ensimmäinen minä olen pomo ”kohtaus” oli minulle vähän jopa pelottava, mietin että mitä hittoa sille tapahtui. Mihin se minun sydänkäpyseni meni, murina ja nilkkojen pureminen, miten ihmeessä saan sen loppumaan. Poistuin itse rauhallisesti toiseen huoneeseen ja muutaman kyyneleenkin taisin väsymyksissäni tirauttaa. Päässäni pyöri että mitä jos siitä tuleekin ilkeä koira. Kimi rauhoitteli minua ja muistutti että Pepsi oli ollut meillä silloin vasta kolme päivää. Ja siis kyllähän minä tiesin että koirat ja varsinkin uroskoirat koittavat saada itselleen sen pomo roolin, olimme käyneet tätä myös kouluttajan kanssa läpi, mutta sillä hetkellä se tuntuu vaan niin toivottomalta. Pepsiin auttaa kun jättää sen täysin huomioimatta, tai koittaa vaihtaa leikinavulla sen pomottamista. Koitan tehdä itsestäni sille johtajan positiivisella tavalla, enkä anna sille periksi. Ensiksi olin attä apua mitä tässä tapahtuu, mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja pidän puoleni enkä hätäile. Tätä tulee kestämään hyvin pitkään vielä :D Ja onneksi 95% ajasta on sitä ihanaa! Kaikilla on erillaiset tavat kasvattaa koiransa, itse pidän kiinni kouluttajien vinkeistä, positiivisuudesta ja Tuire kaimion kirjan pennun kasvatus- pennusta kunnon koiraksi oppien avulla. Vaikka minulla on ennenkin ollut koiria, on tämä ihan erillaista siihen verrattuna. Silloin oli vanhempani ja siskoni mukana koko jutussa. Nyt kasvatan ja opetan Pepsin yksin ja kaikki vastuu on minulla. Haluan ansaita hyvällä tavalla Pepsin kunnioituksen ja teen kaikkeni että hänestä tulee jotain upeaa.
Viikonloppuna meillä kävi vieraita. Pepsi sai ensimmäisen koiratapaamisen Telma Cockerspanielin kanssa. Voi sitä leikin ja haukun huumaa, kaikki meni tosi hyvin. Koirat oli innoissaan toisistaan ja Telma kohteli Pepsiä aivan ihanasti. Siitä huomasi kuinka hennolla otteella temmelsi Pepsin kanssa. Telma oli ihan huikea ensimmäinen koiraystävä minkä Pepsi itselleen sai, ihanaa että hän asuu ihan lähellä meitä. Maria tuli myös moikkaamaan murusta ja Pepsi sai suukkoja ja haleja! Maria tulee hoitamaan viikon kuluttua Pepsiä, kun meillä on Kimin kanssa menoa. Ihanaa kun luotettava ystävä katsoo hänen perään, ei tarvi olla huolissaan yhtään. Tämä viikko vielä harjoitellaan rauhassa tätä kodin aluetta ja uusia asioita, viikon päästä aletaan kouluttajan kanssa treffaamaan, odotan sitä tosi paljon. Rakkautta ja iloa tämä mussu tuo jokaiseen päivään, aamut alkaa onnellisesti.
Mä en vain voi uskoa että hän on minun!
Söpöilyviikkoa teille kaikille!
Pus. Annika