Itsensäkorostajat

Minkä ihmeen takia se on aina niin,että itseään pyritään jotenkin haukkumalla korostamaan?Varmasti lähes kaikki ovat siihen syyllistyneet,niin minäkin,mutta silti se on aika ärsyttävää.Esimerkki:

-Voi vitsi kun sä olet niin laiha!Voi kun mäkin olisin tollanen…Toteaa joku (sanotaan vaikka että Pirkko)työkaverilleen kesken päivän.Työkaveri ei ole jaksanut hirveästi panostaa aamulla ulkonäköönsä,ja kyllä,hänellä on muutama lisäkilo.Ja Pirkko tietää varsin hyvin,miten hienosti itse meikkasi aamulla ja kuinka hyvin hänen paitansa istuu.Ja Pirkko itse on noin tulitikun paksuinen.

Onko tuo ”Pirkon” toiminta jonkinlaista piiloilkeilyä,kenties?Vai haluaako hän näpäyttää työkaveriaan mukamas kehumalla tätä,ettei kukaan huomaisi kuinka pikkusieluinen hän oikeasti on,ja samalla nostaa itsensä jalustalle.

Jos osat olisivat toisinpäin,ja työkaveri kehuisi pirkkoa,niin mielestäni siitä olisi kyllä ilkeily kaukana.Työkaveri kehuisi häntä aidosti,eikä”Olet ihan kivan näköinen,mutta tiedoksi,että MINÄ olen paljon kauniimpi”-tyyliin.

Ja hävettää myöntää,että minä(ja varmaan monet muutkin)tekevät noin aika usein.Mutta ei välttämättä ilkeilläkseen,vaan halutaan oikeasti kehua toista.

Puheenaiheet Ajattelin tänään
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.