Opiskelija alue on hieman etäämpänä ydinkeskustaa, mutta aivan yhtä näkemisen arvoinen. Todellisuudessa yliopiston kampukset on jaettu ympäriinsä kaupunkia (ja vähän sen ulkpuolellekin), mutta pääsääntöisesti opiskelijat asuvat, juhlivat ja viettävät aikaa täällä – tai ainakin siellä riittää aina porukkaa. Paitsi viikonloppuisin, kun valtaosa belgialaisista lähtee kotiin käymään.

Alue alkaa Vooruit (1) rakennuksesta, joka oli alunperin työväenliikkeen vanha juhlasali. Nykyään rakennuksesta löytyy konsertti/biletila, teatteri ja kahvila. Kesällä myös terassa palvelee katolla, joka on todella mukava! Vooruitin takaa paljastuu yliopiston päärakennus, UFO (2), joka on uusi ja moderni. Itseäni aina huvitti, kun histrorian professorien toimistot ovat siellä – tyyliin yliopiston uusimmassa talossa! Koko katu tästä eteenpäin on käytännössä yliopistoaluetta ja kadun varrelta löytyy ainakin kolme eri laitosta. Yliopiston kröhöm kaunis tai vähintäänkin todella arkkitehtuurisesti arvostettu kirjastotorni, Book tower (3), on myös kadun varrelta. Torni on perinteistä 60-luvun tyyliä ja sitä on sanottu Gentin neljänneksi torniksi. Etenkin sen ympärillä olevien laitosten opiskelijat arvostavat tornia, mutta noin pääsääntöisesti… noh, se on perinteikäs betonijuttu! Valitettavasti torni on nyt korjauksessa, joten sen sisällä ei pääse pariin vuoteen – sieltä olisi upeat maisemat Genttiin.

Eteenpäin Sint-Pietersnieuwstraatia jatkaessa päätyy Sint-Pieterspleinille (4), josta löytyy massiivinen Sint-Pieterskirkko. Kirkko on melkein kaupungin korkeimmalla kohdalla ja todella kaunis sisältä. Kirkon vierestä löytyy Gentin historia talo (5), jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Tori on usein milloin missäkin käytössä, vuoden aikana siellä ehti olla niin lentopalloa, opintovuoden aloitusjuhla kuin konsertti. Torin kulmalta alkaa opiskelijoiden bilekatu, Overpoort (6). Sen takaa ja sivulta löytyy valtavasti yliopiston asuntoja, joten kaikki on lähellä. Katu suljetaan lähes aina keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin porukkaa on valtavasti – se on näkemisen arvoinen. 

Aivan yliopistoalueen vierestä löytyy kaksi Gentin suurinta museota, Fine art museum (7) sekä modernin taiteen museo SMAK (8). Kaukana ei ole myöskään kaupungin museo STAM (9). Museoihin pääsee alle 26-vuotiaat yleensä noin kahden euron hinnalla ja kaupungin museo on mielenkiintoisesti tehty. Modernin taiteen museon usein vaihtuvat näyttelyt ovat vaihtelevasti kiinnostavia. 

Jos Gentissä ollessa sattuu olemaan aurinkoista ja kuumaa, kannattaa suunnata Blaameersenille (10) – tekojärvelle. Yliopisto alueelta sinne kestää noin 40 minuuttia kävellen, pyörällä matkan taittaa nopeammin. Järven rannalta löytyy lapsille oma allasalue, hiekkaa ja nurmikkoa, liukumäki, baari sekä lentopallokentät. Puiden takana on koripallo- ja jalkopallokenttiä – muutenkin järven ympärysalue on kaunis, erinomainen lenkkeilyyn.

<3tau

Koska Belgia ei ehkä ole niitä yleisempiä matkustuskohteita suomalaisille Euroopassa – mikä on sääli, koska nähtävää ja etenkin historian ja oluen ystävälle on ylitarjontaa – halusin tehdä vielä jonkinlaisen matkaoppaan pohjaten niihin kokemuksiin mitä itse ehdin reilussa yhdeksässä kuukaudessa kokea. Osia on tulossa kaiketi kolme, jos en nyt enempää intoudu kirjoittamaan 😉 / I did a travel guide for travelling to Ghent, but sadly these all only in Finnish 🙁 Nothing you would already know 😉 Tässä ensimäisessä osassa keskityn yleisesti Belgiaan matkustamiseen ja Gentin keskustan päänähtävyyksiin. Seuraavissa osissa listaan omia lempiruokapaikkojani, suosittelen opiskelija alueen lempipaikkoja sekä mistä mielestäni löytyy kaupungin parhaat bileet ja olutpaikat! Stay tuned 😉

*****

Kannattavinta Belgiaan matkustamisessa on ehdottomasti käydä useampi kaupunki kerrallaan – kaikki ovat lähellä, jolloin matkustamiseen ei käytännössä mene enempää aikaa. Myös Pariisi ja Amsterdam ovat noin neljän tunnin bussimatkan (bussiyhtiöitä: Flixbus, Eurolines ja Megabus) päässä, Rotterdam, Lille ja monet muut ovat vielä lähempänä. Belgiassa ehdottomasti näkemisen arvoisia kaupunkeja ovat Brugge, Gent ja Antwerpen – toki myös Bryssel. Leuven ja Ostende ovat myös viehättäviä, Leuven Brysselin länsipuolella ja Ostende merenrannalla. Myös eteläpuoli, Walloonia, tarjoaa erilaista ympäristöä ja kulttuuria – Belgian parhaat kukkulat ja luonto löytyy Ardenneilta. Nuoret (alle 26-vuotiaat) saavat junaliput puoleen hintaan Belgiassa viikonloppuisin tai voivat ostaa kymmenen matkan Go Pass10 -lipun, joka maksaa 51euroa. Muista kaupungeista löytyy valtavasti informaatiota internetistä, kaikkien omat kaupunkisivut ovat kultaa. Joten keskityn nyt Gentiin ja mitä siellä minun oman vuoden kokemuksen perusteella kannattaa tehdä ja kokea.

Gentiin pääsee junalla lentoasemalta joko tunnin tai puolentoista tunnin junalla, Brysselin keskustasta matka on nopeimmillaan vain puolituntia. Gentin juna-asema on suhteellisen kaukana keskustasta (kaunis rakennus sekin!), mutta ratikalla pääsee (kannattaa ladata appi De Lijn etukäteen – lippu on melkein puolet halvempi kuin koneesta ostettaessa!) tai taksilla, jolloin ensimmäiset 2 kilometriä on aina 8,5euroa. Kävellen matka kestää noin puoli tuntia, mutta jos suloiset talot kiinnostavat, ei se ole ollenkaan huono vaihtoehto. Pyörän vuokraaminen ei ole missään nimessä huono vaihtoehto, useilta hotelleilta saa vuokrattua ja keskustasta löytyy erikseen vuokrauspaikkoja. 

Keskusta

Gentin kaupunkin kultavuodet ajoittuvat 1200-luvulle, jolloin suurinosa nykyisistä isoista kirkoista on rakennuttu ja keskustan kolme tornia ovatkin kaupungin ylpeys. Keskustaan saapuessa niitä ei vain voi ohittaa! 

Kauimmaisin torni on Sint-Baafskathedraal (1) on kaunis sisältä, vaikka onkin ulkoa restauroinnissa. Sisältä löytyy myös maailmankuulu alttaritaulun näkee lisämaksusta. Sint-Baafsplein (2), eli tori kahden tornin välissä, on täynnä kahviloita ja sen keskellä on kaunis suihkulähde. Reunalla on hollantilainen teatteri, jonka nimi on jäänyt ajalta, jolloin ranska oli vielä maan virallinen kieli. Teatterin terassilta saa kuulemma mainion aamupalat tai brunssin. 

Keskimmäinen on Belfort (3), vartiotorni, jonka yläosassa vartijat ovat perinteisesti vartioineet kaupunkia ja ilmoittaneet vaarasta. Tornin huipulla on Gentin tunnusmerkki, lohikäärme. Ylhäältä löytyvä on kolmasversio, kaksi aiempaa löytyy sisältä. Esillä on myös video kellojen valmistamisesta, joka on valtavan kiinnostava! Torniin pääsee ylös joko portaita tai suurimmman osan matkaa myös hissillä, josta on kaunis näkymä kaupunkiin ja näkee myös sataman. Nuorisohinta on 2,7euroa, aikuistenhintaa en nyt muista. Torni on korjattu useammassa osassa, jonka huomaa jos oikein tarkkaan katsoo. Alunperin kun rakennusta alettiin rakentaa, oli suunnitelma nykyinen, mutta Gentin kulta-aika oli jo hiipumassa, joten alakerran rakennus jäi kesken. Gentissä pidettyä maailmannäyttelyä 1912 varten rakennus rakennettiin loppuun ja huollettiin. Huolto vain tapahtui valitettavan nopeasti ja huollimattomasti, joten uusi korjaus toteuttiin 1970- ja 80-luvuilla. Tornin yläosa on pääsääntöisesti näiltä ajoilta ja kuulemma kukaan ajan paikallinen ei unohda lentävää lohikäärmettä, kun se lennätettiin kaupungin läpi helikopterilla tornin huipulle. 

Toisen ja kolmannen tornin välissä oleva aukio tunnetaan nimellä Stadhal (4) tai lambshelter (lammaskatos), josta löytyy moderni katos. Kukaan ei paikallisistakaan oikein tuntunut tietävän mihin se on suunniteltu, mikä se on tai miksi se on siinä. Osa on sitä mieltä, että se peittää ikävästi näkymän, osa nauttii sen tuomasta suojasta. Katoksen alta löytyy usein joku soittamassa tai vapaassa käytössä oleva piano tai muuta tapahtumaa. Joulumarkettien (Gentse Winterfeesten) aikaan siellä oli viime luistelukenttä ja vuoden aikana useampi olutpöytä tai konserttilava. 

Kolmastorni, aivan keskustan keskellä, on Sint-Niklaaskerk (5). Puolet sen sisätiloista on nykyään messutilaa, mutta alttarialue on säästetty nähtäväksi. Perinteisesti kirkossa on ollut kiinni taloja, jotka on poistettu 1800-luvulla, mutta nyt ne aiotaan palauttaa paikalleen. Tori kirkon edellä on Korenmarkt (6), joka on ollut Gentin päätori, kun Korenleillä oli pääsatama keskiajalla. 

Torilta alkava sillalta (7) sanotaan olevan Gentin paras näkymä. Korenlei (8) ja Graslei (9) ovatkin yleinen istuskelupaikka Leie-joen varralle kauniilla säällä. Graslei (sillalta katsottuna oikeapuoli) on täynnä erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Sivuilla olevat talot ovat olleet osa varastoja, osa tullitaloja ynnämuita satama rakennuksia. Jälleen tosin maailmannäyttelyä varten, niiden fasadeja on korvattu kauniimmilla, joita on kopioitu ympäri kaupunkia. Joen varrelta voi napata veneajelun ympäri jokia, josta ainakin äitini piti! 

Sillilta lähes suoraan edessä näkyy Gentin linna – Gravesteen (10) – on ollut herttuan komennuksessa ja toiminut sen jälkeen pitkään vankilana ja kangastehtaana. Linnaan pääsee kierrokselle, jota voin suositella. Tilat ovat rakennettu uudelleen mukavaksi ja lämpimiksi (erityisesti talvella tätä arvostaa) ja sisällä on esillä niin vanhoja haarniskoja, aseita kuin kidutusvälineitä. Myös linnan korjaus on esitelty kuvien kera ja ulkotilat ovat kauniita nurmikoiden kera. Turisti-info (11) löytyy torin sisänurkasta vanhasta kalakaupasta, jonka fasadi on täynnä kala-aiheisia kaiverruksia ja patsaita. Tori on täynnä kahviloita ja ravintoloita jälleen. 

Linnalta uudelleen joki ylittäessä tullaan seuraavalle torille, jonka oikealta puolelta löytyy vanha lihahalli (12). Torilta vasemmalle jatkuu ostoskatu (13), jonka lopussa vasemmalla puolella on tunnettu tykki (14). Tykki on tarinan mukaan ollu käyttökelvoton, ja ampui ainoan kuulansa vain metrin päähän. Se sota hävittiin. Miksi sitten tämä pitänyt säästää? Se ei ikinä selvinnyt. Tykiltä oikealle jatkaessa päädytään Frijdagsmarktille (15), jossa on aina perjantaisin tori. Keskellä oleva patsas on Jacob von Artevelde (16), joka on tärkeä henkilö kaupunkilaisille, koska hän oli merkittävä tekijä kangasteollisuudessa ja poliitikko 1300-luvulla. Gentin ammattikorkeakoulu on nimetty hänen mukaan. Torin vasemmasta nurkasta löytyy massiivinen työväentalo (17), joka kertaa valtavasti ja niiden tärkeydestä. Työväenliike on todella iso osa Belgian historiaa ja 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan niillä oli todella paljon poliitiista valtaa. 

Takasin päin kävellessä kannattaa ehdottomasti koukkaista graffitikadun (18) läpi. Sinne paikalliset (ja huhujen mukaan joskus jopa Banksy on siellä käynyt) saavat luvalla toteuttaa taidettaan ja välillä siellä on todellisia taidonnäytteitä. Vasemmalle käännyttäessä oikealla ollaan melkein alkupisteessä ja siitä löytyy Gentin kaupungintalo (19). Samoin kuin Belfortilla, on siinä nähtävissä aika ja kaupungin huonot ajat: käytännössä se koostuu kolmesta täysin eri tyylistä ja pääpylväät ovat vain maalattu mustiksi, kun niiden oli alunperin tarkoitus olla tehty mustasta marmorista. Paikalliset kutsuvat taloa tikkaritaloksi (lollipop building) sen sadevesikourujen värityksen takia. 

Keskusta on täynnä pieniä ja kapeita katuja, joista löytyy mitä jännempiä kauppoja ja kahviloita sekä taloja – niitä kävellessä voi käyttää päiviä! 

<3tau