Ikävä minun omaa prinssiäni
Avokkini on ollut jo viisi viikkoa työmatkalla, ja minä olen siis ollut ihan yksin kotona. Vielä olisi pari viikkoa jäljellä tätä yksineloa. Olen pärjännyt ihan hyvin, tosin iltaisin yleensä tulee kaipaus. Olen kuitenkin saanut aikaiseksi enemmän kuin mitä olisin saanut, jos mies olisi kotona. Olen siivonnut normaalia useammin, pessyt ikkunat, siivonnut autotallin, lukenut pääsykokeeseen, kerrannut saksan kieltä tulevan työni takia, urheillut paljon ja syönyt terveellisesti (tämä on yllättävän hankalaa miehen ollessa paikan päällä), ommellut verhot ja vaihtanut kukkien mullat.
Seuraava parin kuukauden työmatka tulee ajoittumaan syksyyn, joten meillä on pitkä, ihana, yhteinen kesä tiedossa. Helsingissä!
Mennään muuten naimisiin vuoden kuluttua kesällä. Jokohan on liian aikaista alkaa suunnitella häitä? <3
Someday my prince will come
Someday we’ll meet again
And away to his castle we’ll go
To be happy forever I know
Someday when spring is here
We’ll find our love anew
And the birds will sing and weddingbells will ring
Someday when my dreams come true
