Spekulaatiota raskausviikoista

Tänään on tosiaan tasan kaksi liian pitkää viikkoa siihen, että pääsen ensimmäistä kertaa tapaamaan ”neuvolan tätin” ja saan jonkinlaista tieota siitä missä tässä nyt mennään. Joten nyt on aika spekuloida!

Löytämäni raskauslaskurin mukaan olisin nyt tasan 6 viikkoa ja 6 päivää pitänyt berliininmunkkia uunissani.. Miten tämä ”tulos” sopii yhteen kehossani tapahtuneiden muutosten kanssa?

”Olet odotellut kuukautisiasi viikon ajan ja olet ehkä jo tehnyt raskaustestinkin.”

Totta. Tarkkana likkanahan tein testin jo heti kun huomasin kuukautisten olevan myöhässä.

”Rinnat tuntuvat aroilta ja raskailta ja niitä saattaa hieman pistelläkin.”

Tissit ei tunnu ollenkaan omilta. Ja tuota hentoa pistelyä en kyllä allekirjoita. Ajoittainen aivan kamala kutina joka vie järjen olisi parempi kuvaus. Rintsikat tuntuu puristavan, materiaali tuntuu epämukavalta ja tissit huutaa raapimista. Yritä siinä sitten olla ihmisiksi..

”Juokset useammin pissalle kuin ennen.”

Eli kusen kun kameli. Tuntuu siltä, että jokaista juotua desilitraa kohden poistuu vähintään kolme litraa. Jo nyt alan tuntea suurta sympatiaa niitä heniilöitä kohtaan, joiden rakko on täysin kuriton ja kontrolloimaton.

”Tunnet itsesi turvonneeksi.”

Kyllä vain.

”Mielialasi vaihtelee.”

Tämä se syö naista kaikkein eniten. Melkein mikä tahansa positiivinen, negatiivinen tai täysin neutraali asia aiheuttaa kyyneltulvan. Eilen käytiin IKEAssa, jossa näin kaksi tosi pientä ja todella somaa vauvaa, itkuhan siinä tuli miehen naureskellessa vieressä, saatoin kertoa hänelle, että hän on täysin tunteeton monsteri, nauroi kahta kauheammin kun itkevä avovaimo paasasi.. Myös musiikin kuuntelu julkisilla paikoilla on haasteellista, lähinnä hevimättö tai teknoplimputus on ne kaikkein turvallisimmat vaihtoehdot.. Tässä joitain esimerkkejä kappaleista jotka ovat neitiä tällä viikolla itkettäneet:

 

https://www.youtube.com/embed/TR3Vdo5etCQ” frameborder=”0″ height=”315″ width=”420″>

Jotenkin tämä on näistä kenties kaikkein pahin.. Suosittelen myös kuuntelemaan Tori Amosin Winteriä, ei huhheijaa!