Kuka minä olen?

Tämän postauksen tarkoituksena on avata, että minkälainen ihminen täällä ruudun takana kirjoittaa. Toistaiseksi ajattelin pitää henkilöllisyyteni salattuna, koska ajattelin että näin on helpompi päästä alkuun. Jos joku tuttu eksyy tänne blogin puolelle niin olen melko helposti tunnistettavissa, mutta minua ei kuitenkaan haittaa vaikka minut tästä tunnistetaan, koska en häpeä sairauttani. Blogin tarkoituksena on terapioida itseäni ja toivottavasti myös muita samassa tilanteessa olevia.

Tässä kuitenki hieman perustietoa itsestäni ja sairaudestani: Olen 20-vuotias nainen. Sairastan 1-tyypin bipolaarihäiriötä, eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Työkseni teen henkilökohtaisen avustajan töitä ja asun poikaystäväni kanssa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö kulkee kanssani käsi kädessä koko elämän, eli koskaan ei täysin parane, mutta sairautta voidaan pitää tasapainossa lääkkeiden avulla. Sairauteeni kuuluu mania- ja masennusjaksoja. Joillain sairailla ilmenee myös sekamuotoisia jaksoja kuten minulla, mutta siitä hetken päästä kerron lisää. Aloitan kertomalla kuitenkin ensimmäisenä mainitusta maniajaksosta, silloin olen ylienerginen ja elän niin sanotusti elämäni parhaita aikoja. Maniassa saan ideoita, jotka saattavat joskus olla jopa vaarallisiakin, koska ajatukset tulevat täysin spontaanisti. Tähän jaksoon kuuluu myös valvomista ylienergisyyden takia, sekä kamalaa ostelu vimmaa, jolloin teen heräte ostoksia hintaa tai tarpeellisuutta katsomatta. Mania jaksot kestävät vähintään viikon ja siitä eteenpäin. Seuraavaksi vähän tietoa minun masennusjaksoista, silloin tunnen jatkuvaa pimeyden ja synkkyyden tunnetta. Minua ahdistaa ja pelottaa, pahimpina aikoina tunnen joka haluavani kuolla. Masennusjaksojen aikoina sinnittelen itseni töihin ja kotona hoidan arkisia asioita hieman, jos vain jaksan, mutta suurimman osan ajasta käytän tuolloin nukkumiseen. Sekamuotoisen jakson aikana olen jossain manian ja masennuksen rajamailla. Saatan tuntea olevani hyvä ja onnellinen, mutta samaan aikaan voin tuntea yksinäisyyttä ja tarvetta satuttaa itseäni.

Elämäni on jollain tapaa melko värikästä, mutta kuitenkin saman aikaisesti synkkää ja välillä jopa pelottavaakin. Lääkityksen avulla kuitenkin olotilani pysyy välillä melko tasaisena, mikä on minulle hieman outo, mutta turvallinen olotila. Välillä vellon syvissä vesissä ja jopa itsesäälissä, kunnes tulee hyvä kausi, jolloin elämä on mahtavaa ja luulen olevani kykeneväinen melkein mihin tahansa, mutta näistä saatte lukea lisää postausteni ilmaantuessa.

Esittelytekstistä en aio tehdä pidempää, jotta postauksiinikin jää jotain kerrottavaa.

Kommentoikaa alas rohkeasti, että minkälaista sisältöä haluatte jatkossa nähdä ja pyrin toteuttamaan niitä parhaalla mahdollisella tavalla.

KIITOS ❤️