Ollako bipo vaiko eikö olla?

Böö.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: lääkäri ei nyt olekaan varma, onko mulla kaksisuuntaista vaiko ei. Hoitaja sen sijaan on kahteen otteeseen maininnut epäilevänsä, että mulla on jokin persoonallisushäiriö. Joko riippuvainen tai epävakaa. En ole ekspertti, mut epäilen. 

Mä olen niin hukassa. Ensin sanotaan, että mulla on suurella todennäköisyydellä bipo ja koen olevani helpottunut: mun sekoilut johtui sairaudesta, mikä on hoidettavissa. En ollutkaan vaan tyhmä. Mun aivot toimii eri tavoin kuin muilla. Sitten kumotaan se ja sanotaan, että kenties en olekaan bipo vaan mulla on persoonallisuushäiriö. Siinä menee kyllä kaikki uusiksi. Viimeisen vuoden aikana oon koonnu mun identiteettiä uudestaan, kun sain selityksen holtittomalle käytökselle ja voittamattomalle fiilikselle.

Nyt se romutetaan. 

En oikein tiedä, mitä mun pitäisi tuntea ja miten olla.

Mä toivon, että tunteet vois kytkeä pois päältä.

En haluais tuntea tätä tuskaa, ahdistusta ja epäonnistumisen pelon pahaa oloa.