Onnellisuusihastusrakastus

Heipatihei!

Kuten Facessa kirjoitinkin, pohdin asiaa onnellisuus, ihastus ja rakkaus sekä kaunistaako vaatimattomuus vai ei?

ONNELLISUUS – MITÄ SE ON ?

” Mulle onnellisuus on sellaisia pieniä asioita kuin hiljainen koti ilta tai oikein hyvät naurut. Sitä että tulen nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni. ”

– Arjen pikkuisia asioita, sitäkö on onnellisuus? Pitkälti joo. Hiljainen koti-ilta, jolloin saan vaikkapa kirjoittaa (kuten nyt), lukea kirjaa (mm. Harlequin) tai katsoa lempijuttuja teeveestä (kuten Chicago P.D tai Lucifer). Se, että tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, on lottovoitto. Ainakin mun kokemukseni mukaan oma itsensä ei saa olla, vaan pitää muovautua toisen ajatusmallin mukaan. Ja  tähän en suostu.

” Onnellisuus on sitä, että asiat on elämässä sopivassa tasapainossa. Ei tarvitse minusta olla esim hulluna rahaa tai suuria saavutuksia, vaan mielenrauha sen kaiken keskellä mitä on. Perusedellytykset (ruoka, asunto, sopivasti sosiaalisia suhteita ja itselle mieleistä tekemistä) kunnossa, ettei omaa kapasiteettia nakerra koko ajan huoli tai väsymys tms. Onnellisuus on osaltaan myös asenne. Voi olla asiat vaikka kuinka hyvin, mutta silti koko ajan naristaan ja ollaan jotain lisää vailla. Myös hyvin vaatimattomissa oloissa voi olla suurta onnellisuutta, jos ihminen osaa arvostaa oikeita asioita. ”

– ”asiat on elämässä sopivassa tasapainossa”, näin sen kuuluu mennä. Pitää arvostaa sitä, mitä on jo. Mä arvostan suuresti tätä, mitä mulla jo on. On mahtava tukiverkko, loistoystäviä, perhe ja mulla on mahtikämppä. Hyvä sijainti, kohtuullinen vuokra, hyvät lenkkimahdollisuudet koiran kanssa ja yksinkin. Ja hei, kivenheiton päässä on kauppa ja Asuntomessualue 2019. Voin sanoa olevani onnellinen.

Vaikka odotankin kauhulla seuraavaa notkahdusta, uskon silti että ylös pääsee aina. Ei ole kuitenkaan oma valinta, milloin se tapahtuu. Tottakai omaa suhtautumista voi treenata, mutta kun masennus iskee, se iskeekin kovaa.

MITÄ ON RAKKAUS? MITÄ ON IHASTUMINEN? MITEN EROTAT NE?

” Mitä on rakkaus? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan ne kolme pientä sanaa ”mä rakastan sua”? -mä rakastan sua tarkoittaa mulle kumppanuutta jossa jaetaan hyvät ja huonot asiat, yhdessä. Rakkaus on halua sitoutua yhteen ihmiseen ja jakaa hänen kanssaan elämänsä. Rakkaus on sitä, ettei tuijoteta vain toisiinsa vaan katsotaan rinnakkain samaan suuntaan, rakkaus antaa toiselle tilaa kasvaa omaan täyteen kukoistukseen ja se ei vaadi ikinä toista muuttumaan tai pienentämään itseään. Rakkaus luottaa, että molemmilla saa olla myös oma elämä, omat tavoitteet & unelmat, toisinaan omat menot ja tietty omat ystävät. Rakkaus on koti johon palata reissultaan olemaan taas puhtaimmillaan oma itsensä ja keräämään voimia. ”

– Ne kolme pientä sanaa on lipsahtanut multakin aikanaan, kun en tiennyt, ettei se ollut rakkautta. Oon ollut joskus ihan lääpälläni, mutta koska kyllästyminen vei voiton (alta vuodessa), niin oletan ettei se ollut rakkautta. Ei se voinut olla. ”Se ei vaadi ikinä toista muuttumaan”, allekirjoitan täysin. Toinen joko otetaan semmoisena kuin hän on tai kävellään pois, näin mustavalkoisesti ajatellen. Ei toista vaadita muuttumaan sellaiseksi, mitä hän ei ole. Jos vaadittaisiin, saisi katsoa peiliin. Samalla luotetaan, että toinen voi mennä omia menojaan eikä kytätätä, meneekö hän heti tekemään jotakin väärää. Kyttääminen ei ole luottamista.

– Jos rakastaa, niin toisen annetaan olla sellainen kuin hän on. Häntä voi oikein kannustaa olemaan oma itsensä, rohkaista häntä. Ei lytätä maanrakoon. Rakkaus luottaa, ei kyttää. Ei vaadi tunnin reissulta täysimittaista selitystä, missä on oltu ja kenen kanssa. Vaan luotetaan, että toinen on sen luottamuksen arvoinen eikä tee mitään, mikä satuttaa toista. Rakkaus ei satuta.

” Miten erotat ihastumisen ja rakastumisen? Onko se mahdollista? – Rakkauteen aina kasvetaan ajan myötä. Rakkauden mahdollisuuden voi toki aistia jo pian kun tapaa oikean ihmisen, mutta itselle rakkaus on kaikissa ihmissuhteissa (parisuhde, ystävyys-suhde) kumppanuutta jota on jo testattu ehkä monissakin myrskyissä ja jonka myötä toisen tuntee oikeasti. Ihastuminen on sitä, että olet aluksi luonut mielikuvan ja illuusion toisen parhaista puolista (niistä joita aluksi toisillemme näytämme) jotka saavat sut ”koukkuun” ja hurmaantumaan ihmisestä ja näin luomaan halun oppia tuntemaan hänet kunnolla.”

– Rakkaus on kumppanuutta, allekirjoitan täysin. En usko rakkauteen ensisilmäyksellä, luotan kyllä että voi ihastua samantien. Olenhan itsekin jäänyt siihen jumiin. Ihastumiseen kuuluu mielikuvat ja illuusiot, mutta rakkauteen se, että on nähty vaaleanpunaisten lasien taakse ja silti päätetty jäädä. Silloin, kun mä hurmaannun, teen sen täysillä. Ajan kanssa se ei oo lieventynyt, mutta on muuttanut muotoonsa. Olen siis aivan lääpälläni, mutta näen myös, ettei se ihminen ole pelkkää unelmaa. Että hän on ihminen, jolla on omat virheensä.

 

” Ihastuminen on pään räjäyttävä pommi. Kertakaikkinen sekoaminen. Kestää jonkun aikaa, kun ei näe eikä kuule mitään. Mutta rakkaus on jotain paljon kestävämpää. Arkipäivän rakkaus on tahto kulkea monot samaan suuntaan, vaikka olisi vastoinkäymisiä. Rakkauteen kuuluu kaikki.” 

– Voikos paremmin sanoa, että ihastuminen on pommi, bum. Rakkaus sen sijaan on jotakin vahvaa. Ja ihastumiseen kuuluu, että ei näe mitään eikä kuule todellakaan mitään. Allekirjoitan täysin, mä tosiaan ihastun ihmisiin täysillä. Aivan sata lasissa.

” Vaatimattomuus kaunistaa, sanotaan. Onko se totta? Miksi? Miksi ei?
– kyllä ja ei. Vaatimattomuus ja itserakkaus molemmissa ääripäissään ei ole kovin kannattavaa. Jatkuva itseensä vähättely ja liika vaatimattomuus kertoo enemmänkin itsetunto-ongelmista. Se voi johtaa siihen ettei esim uskalla tavoitella unelmiaan tai ei pysty esim realistisesti punnitsemaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Liiallinen ”mä oon vitun hyvä kaikessa” ei myöskään ole ihanne tilanne, koska silloinkaan ihminen ei näe itseään useinkaan realistisesti. Kun ihminen on oikeasti selvillä vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, ei hän nöyristele tai leuhota turhaan. Kun on itseensä kans sinut, osaa myös helpommin arvostaa muita kun toisen pärjääminen ei ole itselle uhka. ”

– Ääripää on yleensäkin huono idea. Ei ole hyvä olla itsekkäästi itserakas eikä kohtuuttoman vaatimaton. Itsensä vähättely onkin mulle tuttua, varsinkin kun oon lahjakkaasti lihonut 15kg parin vuoden aikana. Silti se ei ole jatkuvaa, onnekseni vain ajottaista.

–

Ei tästä tullutkaan pahaa analyysiä, mutta sain tämän vihdoinkin pois päästäni. Ensi kertaan, moi.

~ Hilda

Vika kuva: Nina Lepola photography