La semaine de déménagement
Bonjour !
Takana rauhallinen viikko yliopistolla (ranskaa vain kolmena päivänä eikä muuta), vaikka muuten on ollut vipinää.
Viime viikon sunnuntaina käytiin Jardin Publicissa kesän viimeisessä Bordeaux Open Air -tapahtumassa, jossa DJ:t soittavat puistossa taustamusaa ihmisten nauttiessa viimeisistä kesäpäivistä.
Viimeinen rantapäivä, Legé-Cap-Ferret
Maanantaina oli vihdoin kauan odotettu muuttopäivä, oli ihanaa päästä vihdoin purkamaan laukut kunnolla! Muutto sujui hyvin hikisesti, sillä maanantaille osui näillä näkymin myös kesän viimeinen hellepäivä (+ 37 astetta). Päivän olisi siis mielellään käyttänyt muuhunkin… Uusi asunto on todella kiva, mutta säilytystilaa on vähän naftisti.
Seuraavana päivänä järkyttävä kaatosade ja ukkonen yllättivät. Aamu oli erittäin kaunis ja kuuma, mutta iltapäivällä keli muuttui täysin. Sähkötkin reistailivat ukkosen johdosta ja käytiinkin aiheesta erittäin mielenkiintoinen keskustelu puhelimessa vuokraisännän kanssa Aiheeseen liittyvä sanasto, (esim. sulakkeet, pääkytkin) ei ollut ihan hallussa. No nytpä on 😀
Viimeisellä ranskan intensiivikurssin tunnilla oli vuorossa minitesti ja suullinen esitys. Testi oli pelkkää monivalintaa, eikä sinänsä mitenkään vaikea, mutta osa kysymyksistä yllätti. Tunneilla ollaan siis opiskeltu kieliopin lisäksi ranskalaisen yhteiskunnan toimintaa (esimerkiksi erottelu kirkon ja valtion välillä, lainsäätämisjärjestys, millä edellytyksillä voi saada ranskan kansalaisuuden…) ja osa kysymyksistä oli puhtaasti asiakysymyksiä. Suullisesta esityksestä selvittiin jotenkuten, vaikka sujuvamminkin olisi voinut mennä. Nyt on kuitenkin ensimmäinen suullinen esitys ranskaksi voitokkaasti takana!
Viimeisten ranskan tuntien ohella onnistuttiin maksamaan yliopiston vapaata harjoittelua koskeva maksu ja onnistuttiin löytämään tenniskentälle ekaa kertaa. Vuoroa ei olla kertaakaan vielä onnistuttu varaamaan, sillä sen voi varata ainoastaan puhelimitse tai paikanpäältä, mutta ”tennisrakennus” on ollut tyhjä jokapäivä eikä kukaan vastaa puhelimeen.
Näkymä Pont de Pierreltä Saint Michelin kortteliin, jossa uusi asunto sijaitsee
Lisäksi käytiin tällä viikolla ensimmäistä kertaa syömässä yliopistolla (ravintolat aukesivat vasta maanantaina). Täällä suurin osa ruokaloista toimii kolmessa syklissä: tarjolla on ensin aamiainen, sitten lounas ja viimeiseksi päivällinen. Hinta ei ole paha, 3,25 e lounaasta (Suomessa 2,60 e). Lounas kuitenkin on hyvin eri tyyppinen kuin Suomessa. Täällä lounaan voi rakentaa kolmella tavalla: 1. alkuruoka+pääruoka+jälkiruoka 2. 2 alkuruokaa+pääruoka tai 3. pääuroka+2 jälkiruokaa. Pääruuat olivat hyvin samankaltaisia kuin Suomessakin (vaikka Suomessa ei kyllä ikinä ole tarjolla ranskalaisia!), mutta erikoista on se, että ruokaa ei saa ottaa itse, vaan se annostellaan toiveiden mukaan. Alkuruuat olivat pienissä muovirasioissa, jotka sisälsivät mm. makkaranpalasia tai kananmunaa, mutta ei salaattia. Salaattia ei ollut ylipäätään missään. Jälkiruuaksi sai valita jugurtin, vanukkaan, hedelmän tai keksejä. Juomaksi oli vettä.
Nam! Macaron de framboise
Viikkoon on mahtunut myös IKEA-käynti (jolta tarttui mukaan mm. pikkupyyhkeitä, lusikoita, juomalaseja ja pyykkikori) ja useampi mielenosoitus (liittyvät ilmeisesti työlainsäädännön uudistamiseen). Pikkuhiljaa aletaan myös oppia, ettei täällä sovi olla nälkäinen klo 14 ja 19 välillä, jollei ole kotona, sillä mistään ei saa silloin ruokaa (ei edes yliopistolta tai IKEAsta!). Myös kaupassa käyminen alkaa pikkuhiljaa sujua ja tavarat löytyä, vaikka ihan kaikkea mitä haluaisi, ei saakaan. Samoin hevi-osastot ovat mystisiä, sillä osassa kaupoista kassa punnitsee ostokset, osassa punnitaan itse ja osassa osa tuotteista myydään kappalehintaan ja osa punnitaan. Lisäksi vaa’at eivät toimi numerokoodeilla vaan hedelmien kuvilla :D Myös kauppojen aukioloihin on totuttelemista; juuri enne lähtöä Suomessa ehti oppia siihen, että kaupat ovat aina auki, mutta täällä ei ole ihan sama meininki. Arkisin ja lauantaisin aukiolot ovat pitkiä, mutta sunnuntaisin kaikki kaupat sulkeutuvat klo 13 mennessä (lukuun ottamatta hämäriä pieniä ”ruokaputiikkeja”, joita on kyllä joka nurkalla, mutta yhteenkään en ole vielä uskaltautunut).
Mielenosoittajia Place de la Boursella
Ensi viikolla alkaa yliopistoliikunta, saa nähdä mille tunneille päästään! Lisäksi vihdoin on tapaaminen vaihtareista vastaavan opintoneuvojan kanssa ja päästään valitsemaan toivottavasti edes joitain kursseja loppuvuodelle ranskan kurssin lisäksi.
Sara