Helsinki Midnight Run
Viime lauantaina yli 8000 juoksijaa pinkoivat Etelä-Helsingin maisemissa kymmenen kilometrin matkan, kun kaupungissa järjestettiin jo kahdeksatta kertaa Midnight Run -juoksutapahtuma. Tai no, kaikki eivät tietenkään pinkoneet, osa hölkytteli huolettomasti, jolkotteli joutuisasti tai vaihteli vauhtia pitkin matkaa. Ja sehän tällaisissa rennommissa juoksutapahtumissa onkin parasta. Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti – pääasia, että on hauskaa!
Itse osallistuin yöjuoksuun toista kertaa, samassa hyväksi havaitussa seurassa kuin viimeksikin (2013). Emme kiitäneet tuulen nopeudella, mutta ei sitä meidän menoamme löntystelyksikään voinut kutsua. Se on kyllä käsittämätöntä, miten paljon buustia ja lisäenergiaa tämmöisestä yhteisöllisyydestä voi saada. Askel oli, jos ei nyt kevyt, niin vähintään kepeä. Koko matkan ajan tuntui, että jalat elivät ihan omaa elämäänsä ja minä sain keskittyä vain nauttimaan maisemista, reitin varrelle ripotelluista musikanteista ja tienvarsilla kannustavista kaupunkilaisista. Tosin olen kyllä varma, että vähintään puolet matkasta juostiin ihan vain suklaan voimalla, se kun on todettu varsin toimivaksi tankkausevääksi…
Mikä Midnight Runissa sitten on niin erityistä? No se fiilis, ehdottomasti. Juoksutapahtumat ovat aina kivoja, mutta omasta mielestäni iltahämärässä juokseminen tuo mukanaan omanlaistaan taikaa. Ihan kuin olisi unessa, mutta silti enemmän hereillä kuin koskaan. Näiden tällaisten tapahtumien jälkeen ei ikinä muistella kesken kaiken alkanutta vesisadetta, pientä kipua polvessa tai läpimärkää paitaa. Mieleen painuu se yksi suloinen pikkupoika Katajanokalla, joka tsemppaa kaikkia huutamalla ”Hyvä hyvä, kunto kasvaa” ja se, miten iloisia kaikki ihmiset ovat. Muistoihin jäävät ne viimeiset pari sataa metriä omalla kotikadulla, jonka varrella yläkerran tytötkin kannustavat, vaikkeivät tunnistakaan ennen kuin palaan juoksupaita päällä kotiovelle. Eikä varmaan tarvitse edes aloittaa siitä euforisesta olosta, jonka saavuttaa, kun spurttaa täysillä maaliin ja heittää juoksukaverin kanssa high fivet. Me tehtiin se!
Onko joku teistä käynyt Midnight Runissa tai muissa juoksutapahtumissa?
Mikä niissä viehättää?
Bisous,
Kati