Kotona

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

Tiedostan kirjoittaneeni viime aikoina paljon kaikista muuttamiseen ja kotiin liittyvistä jutuista, mutta nämä nyt sattuvat olemaan tällä hetkellä niitä kaikista ajankohtaisimpia asioita omassa arjessa. Ja siitähän se on kirjoitettava, mikä mielen päällä jyllää ja itseä koskettaa!

Ihmisellä on elämänsä aikana monta kotia. Konkreettisia ja sitten niitä henkisiä, kuten mieluisa työpaikka tai ihana kaveriporukka, jossa kokee olonsa kotoisaksi. Näitä kaikkia kun alkaisi laskemaan, menisi siinä aika nopeasti sekaisin. Mutta ihan niitä konkreettisia koteja, omia osoitteita – niitä mulla on tähän mennessä ollut kuusi kolmessa eri kaupungissa, kahdessa eri maassa. Jokainen koti jättää jälkensä, mutta myös oma jälki jää jokaiseen kotiin. Sydän ei lähde niistä välttämättä koskaan. Siksi onkin aivan huikeaa palata hetkeksi takaisin yhteen niistä. Sellaiseen, jonka kokee yhä edelleen siksi ”oikeaksi” kodikseen. Vanhempien luokse lapsuuden ja nuoruuden maisemiin, jotka väkisinkin herättävät tunteita ja tuovat monia muistoja mieleen. Tuntuu virkistävältä olla taas täällä.

Asua huoneessa, jossa on koettu teini-iän pahimmat sydänsurut, popitettu täysillä naikkareita, hihitetty mahat kippurassa ja käyty läpi monen monta asu- ja itsetuntokriisiä. Katsella gradua näpytellessä ikkunasta samaa maisemaa, kuin seitsemän vuotta sitten ylioppilaskirjoituksiin päntätessä. Kulkea metsäpolkua, jossa on salaa pussailtu ensirakkauden kanssa. Oikaista kummasti pienentyneen koulun pihan poikki ja pohtia, mitä sekin tyyppi mahtaa tällä hetkellä puuhailla. Istua puistossa, jossa on joskus juoruiltu koko loppuelämän edestä. Juosta pururadalla, jonka varrelle on aikoinaan haihtunut useampi kilo. Nähdä vanha opettaja, josta onkin muutamassa vuodessa tullut (melkein) kollega. Kruisailla kylillä ja huomata, että kebuloita on edelleen vähintään yhtä monta kuin viimeksikin ja paikalliset eivät ole vieläkään oppineet liikennesääntöjä. Tuntuu turvalliselta, että alati muuttuvassa maailmassa on aina jotain, joka on ja pysyy. Ja se on koti.

 

Bisous,

Kati

 

// Home sweet home//

Suhteet Sisustus Oma elämä Mieli