Viikon randomit
Ranskalainen muotibloggaaja Daphné Moreau julkaisee blogissaan Mode and The City joka viikko ”viisi pientä asiaa” (Les cinq petites choses), jotka voivat olla oikeastaan mitä vain. Olen tykästynyt tähän hauskaan tapaan niin kovin, että päätin itsekin aloittaa ”viikon randomien” rustailun. Siihen on kaksi syytä:
1. En kovinkaan usein kirjoita ajantasaisia kuulumisiani tänne blogiin, sillä teksteilläni on yleensä jokin tarkkaan rajattu aihe. Luulenpa, että tätä kautta myös pienempien sattumusten kertominen sujuu jatkossa luontevammin.
2. Ja välillä sitä vaan tulee mieleen kaikkia pieniä (typeriä) ajatuksia, joita ei oikein järkevästi saa ujutettua mihinkään. Ja sitten harmittaa, kun hauskat jutut ja hämmentävät kysymykset eivät koskaan nää päivänvaloa, vaan jäävät jumittamaan omaan pääkoppaan.
Ratkaisu ongelmaan olkoon Viikon randomit, joka pläjähtää linjoille joka sunnuntai. Jee!
#1 : Lähdetään liikkeelle maailman randomeimmasta asiasta eli näistä kuvissa komeilevista höllyvistä salmiakkijellyistä. Siis anteeksi nyt vaan, mutta kuka on niin outo, että keksii laatia reseptin liivatelehdistä, Valion hörppymehusta ja turkinpippureista? Tai kysytään pikemminkin: kuka on niin outo, että vapaaehtoisesti kokeilee näiden ällöttävien hyytelökasojen tekemistä? Kaikkea sitä tuleekin tehtyä. Ja syötyä. Vaikka suurin osa menikin suoraan roskiin… #eienääikinä
#2 : Aloitin tällä viikolla sijaisena uudessa koulussa. Eräällä tunnilla kysyin kuudesluokkalaisilta, mikä on heidän lempiruokaansa ja (lähes) koko luokka huusi yhteen ääneen ”SUSHI!”. Sporassa kuuntelin suunnilleen samanikäisten tyttöjen keskustelua. Yksi heistä oli menossa manikyyriin, koska #pappabetalar. Tytöillä oli merkkilaukut. Tulinpahan vain ajatelleeksi, miten paljon maailma on viidessätoista vuodessa muuttunut. Kyseisten tyttöjen ikäluokkaa edustaessani en varmaan edes vielä tiennyt, mikä manikyyri on. Kaikkien lempiruoka oli silloin pizza ja sushia ei luultavasti edes saanut mistään. Vaatteet ostettiin Seppälästä (okei Salossa ei silloin vielä muita kauppoja oikein ollutkaan) ja vielä 7. luokan luokkakuvassa päälläni oli vihreä sammakkopaita. Ja vihreä collegetakki. Ensimmäisen merkkilaukun ostin vasta viime vuonna 25-vuotiaana. Hieman huolestuttaa tämä maailmanmeno…
#3 : Inhoan sitä, kun busseissa ei aina lue tulevien pysäkkien nimiä. Terveisiä vaan HSL:lle: kaikki eivät ole asuneet Helsingissä koko elämäänsä. Kaikki eivät halua käyttää koko rentouttavaa bussimatkaansa siihen, että tuijottavat puhelimestaan pysäkkikarttaa ja yrittävät arvata, milloin olisi oikea aika jäädä kyydistä. Kaikki eivät myöskään omista suuntavaistoa. Kaikki eivät vain tiedä, kummalta puolelta tietä bussin kyytiin kannattaa hypätä. Nimim. melkein myöhästyin töistä ja kotimatkakin venähti puolitoistatuntiseksi… (Enkä nyt edes aloita pääsiäisestä, jolloin saatiin poikaystävän kanssa mojova riita aikaiseksi, kun joukkoliikenteen käyttö osoittautui aivan ylitsepääsemättömän vaikeaksi asiaksi. Minulle. Ei hänelle. Ei missään nimessä hänelle…)
#4 : Instagramia ja snäppiä seuraavat tietävätkin jo, että kerrostalossamme alkoi julkisivuremontti. Tilanne ei aluksi vaikuttanut niin pahalta, mutta nyt olen jo täysin kypsä koko operaatioon. Telineet eivät haitanneet liikaa, kunnes eräänä aamuna virolaiset työmiehet kurkkivat ikkunoista, kun kuljeskelin kotona pelkkä aamutakki päällä. Talomme huputettiin, mutta sekään ei vielä liikaa haitannut, kunnes ikkunamme tällä viikolla peitettiin kovalevyillä. Eli vietämme koko kesän sähkölamppujen valossa, suojassa auringonsäteiltä ja kauniilta kesämaisemilta – heräten joka arkiaamu (ja lauantai) hermoja raastavaan ”porausääneen”, joka tulee vanhojen rappausten purkamisesta. Peskää nyt sitten edes ne ikkunat, kun lopetatte.
#5 : Instagramista löytyy tällä hetkellä 1444 kuvaa hashtagilla #vappusää. Niissä on melkein yhtä positiivinen meininki kuin tässä mun postauksessa :D Onneksi meillä on autossa vielä talvirenkaat…
Eipä siis muuta kuin oikein HAUSKAA VAPPUA!
Bisous,
Kati