15 x lapsen suusta

filename-1-2.jpg

 

Mun mielestä kaikki lasten suusta -jutut on aina ihan älyttömän hauskoja ja ne tuo yleensä huononakin päivänä hymyn huulille. Tässäpä siis teille huumoripläjäys omista sutkautuksistani, joita olen lapsena viljellyt ainakin kuulemani mukaan ahkerasti – en nimittäin ollut hetkeäkään hiljaa.

 

* * *

 

Vuoden ikäisenä nimitin suurinta osaa tavaroista sanalla ”kääkkä”.

 

2-vuotiaana halusin aina, että minulta kysytään ”tietokilpailukysymyksiä”. Äiti kysyi kerran, mikä lintu kuvassa mahtaa olla (harakka). Vastasin heti reippaasti, että ”Huttunen”. Vaikeista sanoista vääntyi myös melkoisen hauskoja versioita, esimerkiksi muurahainen oli muurainenhainen.

 

Jos minua yritettiin puhutella jollakin lempinimellä, sanoin heti itku kurkussa, että ”Minä olen Kati Eveliina Mäkelä.”

 

Minun täytyi myös saada tehdä kaikki mahdolliset asiat itse. Jos joku auttoi, tuli kova huuto ja homma piti aloittaa alusta. Kun minulta kysyttiin, mikä minua vaivaa, sanoin, että ”paha itku”.

 

Määräsin, kuka milloinkin sai tulla huoneeseeni leikkimään. Vaikka tykkäsin siskostani, sanoin pahimmassa uhmaiässä (3,5v), että Ellaa ei saa kukaan hoitaa, Katin kanssa vaan täytyy leikkiä. Lempilauseeni oli: ”Kyllä mää itte tiedän mitä mää teen, Katia ei saa komentaa.”

 

filename-1.jpg

filename-1-3.jpg

 

3,5-vuotiaana olin mummulassa äidin ja siskon kanssa. Halusin käydä ”hautajaismaalla” ja lähtiessä laitettiin ovi lukkoon. Matkalla kyselin, miksi ovi täytyy lukita, ja äiti selitti, ettei mene varkaita. Sitten kyselin kovin, että mitä varten on varkaita ja millainen on varas. Äiti sanoi, että varas vie toisten tavaroita ilman lupaa, mutta Kati tietää jo, ettei semmoista voi tehdä. Mietin vähän aikaa ja sanoin, että ”Voi voi nyt se Tarja-vauva varastelee kaikki sillä aikaa kun en ole sitä opettanut.”

 

Saman ikäisenä sain kortin Kuusamosta. Kysyin kortin kuvasta, että ”Onko tässä kuutamo? Minä lähden heti ruuan jälkeen myös kuutamoon.”

 

Kun en vielä osannut lukea, minun oli tärkeää saada keskittyä kuvien katseluun. Kun äiti lauloi siskolle ”lukiessani” kirjaa, tokaisin tomerasti: ”Äiti ole hiljaa, että mää kuulen mitä mää kattelen.”

 

3,5-vuotiaana sanoin nukkumaan mennessäni: ”Herään suudelmaan aidon rakkauden, ei mikään sammuttaa voi tulta sen!” (Prinsessaleikit ja #lifegoals)

 

filename-1-4.jpg

filename-1-5.jpg

 

4-vuotiaana katselin telkkarista tangokilpailuja ja äiti kertoi, että siellä valitaan tangokuningas ja -kuningatar. Kysyin ihmeissäni, eikö jätkää valita.

 

Ollessani 4,5-vuotias äiti ja isi söivät Herttuatar Punssi -nimistä jäätelöä. Muistelin seuraavana aamuna, että ”Oli se kyllä lapsille väkevää se Hunsvotti.”

 

Saman ikäisenä minulla oli kova into opetella kirjaimia. Kaiken aikaa höpisin, että K niin kuin Kati, A niin kuin Antti jne. Kerran kuului vessanpöntöltä, että ”I niin kuin itsepyyhkiminen!”

 

Vähän alle 5-vuotiaana ihmettelin, miten isi tarkenee aina niin vähissä vaatteissa. Isi sanoi, että läski lämmittää. Eräänä iltana vessassa katselin vatsaani ja kysyin: ”Koskakohan mulle tulee se läskilämpö?” (Tullut on, eikä ollut odottamisen arvoinen asia…)

 

5-vuotiaana kysyin, mitä tarkoittaa, kun saa sakot. Itse sanoin luulleeni sen tarkoittavan sitä, että lyödään tukilla päähän!

 

5,5-vuotiaana en ollut kovin innokas syömään makkarasoppaa. Kerran sanoin äidille, että laita sitten lautaselle ihan pikkuriikkisen. Äiti laittoi yhden lusikallisen ja ajatteli, että ilahtuisin, mutta sen sijaan alkoikin hirveä itku. Lopulta itkun seasta kuului: ”Minä tarkoitin paljon ruokaa, mutta matalalle!”

 

 

Mitä sattuvia sanontoja sinun suustasi on lapsena päässyt?

Tai jos sulla on lapsia, mikä on ollut heidän mieleenpainuvin sutkautuksensa?

 

 

Bisous,

Kati

Suhteet Oma elämä Lasten tyyli Höpsöä

Elämäni aakkoset

Blogeissa on näkynyt paljon näitä Elämäni aakkoset -postauksia ja niitä on ollut aina niin hauska lukea, että halusin itsekin toteuttaa oman elämäni ”aapisen”.

Jätin listalta pois muutamia päivänselviä asioita, kuten perheen, ystävät ja poikaystävän. Sen sijaan pyrin listaamaan sellaisia elämäni eliksiirejä, joista ette välttämättä vielä tienneet.

 

P5160276.jpg

 

Apple – Oon Apple-tyttö henkeen ja vereen. En voisi enää kuvitella elämää ilman MacBookia, iPhonea, iPadia ja iPodia. 

Body Pump – Juoksemisen (ja salilla käymisen) lisäksi ainut liikuntamuoto, jota olen elämäni aikana jaksanut harrastaa edes jotenkuten aktiivisesti. Tällä hetkellä mulla ei ole varaa käydä missään maksullisilla tunneilla, mutta body pump on laji, johon satsaan heti, kun se taas on mahdollista. Mua ei kiinnosta pätkääkään zumbat, joogat sun muut hidastempoiset tunnit, vaan liikunta tarkoittaa mulle ennen kaikkea kunnon hikeä ja itsensä äärirajoille viemistä. Silloin euforinen olo on taattu!

Club For Five – Ainutlaatuinen a cappella -yhtye, joka on vuosien saatossa noussut suureksi suosikikseni. Fanitus alkoi Mikkelin kuoropäivillä vuonna 2005, kun kyseinen viisikko piti meille kuorolaisille workshopin. Olin aivan myyty. Näiden lahjakkaiden laulajien keikalla pitää päästä käymään vähintään kerran vuodessa.

Delfiinit – Pienenä halusin delfiininkouluttajaksi. Hankin roppakaupalla tietoa, pidin esitelmiä näistä veijareista ja tuijotin Flipperiä telkkarista. Särkänniemen lippuluukkua lähemmäksi en urahaaveessani päässyt, mutta ainakin pääsin kolmen kesän ajan ilmaiseksi katselemaan delfinaarion asukkeja. Vielä Tampereella asuessani sängyssänikin majaili kaksi pullokuonoa. Huom! Nykyään vastustan valaiden vangitsemista (delfiini on hammasvalas).

Eurooppa – Parhaat matkakohteet ovat ainakin toistaiseksi löytyneet Euroopasta. Suosikkejani ovat Ranska, Italia ja Kreikka, joihin voisin matkustaa aina uudestaan ja uudestaan. Kielillä saattaa olla osuutta asiaan… Mutta paljon on vielä näkemättä, joten mielipiteeni ei ole ehdoton! Seuraavaksi haaveilen Islannin valloituksesta.

Fazerin sininen – Kaikkien aikojen lempisuklaani, josta en luopuisi mistään hinnasta. Toimii kaikissa tilanteissa, joko konvehtina, levynä, patukkana tai vaikka omiin leipomuksiin sovellettuna! Ah. Pitäisköhän käydä kaupassa…

Grease – Rakastan musikaaleja ja Grease on niistä ehdottomasti kaikkien aikojen paras. Leffan olen nähnyt varmaan sata kertaa ja liveversiostakin olen päässyt nauttimaan – ja toivottavasti pääsen vielä jatkossakin! Näitä biisejä on tullut paitsi kuunneltua aivan liikaa myös esitettyä erinäisillä kokoonpanoilla konserteissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. I got chills, they’re multiplying…

 

P5272675.JPG

 

Huumori – Iso osa mua ja mun lähipiiriä. Mun mielestä yksi tärkeimmistä taidoista elämässä on kyky nauraa itselleen, se on hyvää terapiaa. Huumorintajujakin on toki monenlaisia. Mä kuulun niihin, jotka ovat pienestä pitäen katsoneet Kummeleita ja muita sketsisarjoja – siinä osviittaa meikäläisen huumorintajun laadusta 😀

Itseruskettava – Oon maailman huonoin laittamaan itseruskettavaa, enkä saa sitä ikinä levittymään tasaisesti. Kuitenkin joudun tämänkin mömmön kanssa joka kevät läträämään, sillä olen talven jäljiltä niin kalpea, ettei mua juuri valkoisesta seinästä erota… Suihkurusketuksen oon todennut kaikista parhaaksi, mutta se kestää hintaansa nähden niin vähän aikaa, ettei se oo oikein kannattavaa. Harmi, sillä tällä nahalla luonnollinen rusketus jää ainakin Suomen kesässä aina vain kaukaiseksi haaveeksi. Palaminen sen sijaan ei tuota minkäänlaisia ongelmia…

Julkiset kulkuneuvot – Nautin junassa, bussissa ja sporassa istumisesta suunnattomasti ja mun mielestä matka on ohi useimmiten aivan liian nopeasti. On ihanaa vain katsella maisemia, kuunnella musiikkia ja uppoutua omiin ajatuksiin kaikessa rauhassa. Toki tässäkin on poikkeuksia ja silloin kun on esim. kauhea kiire, en pysty rentoutumaan ollenkaan. On myös ärsyttävää, jos joutuu vaihtamaan kulkuneuvoa kesken matkan!

Kirjoittaminen – Mulle luontevin tapa ilmaista itseäni on ehdottomasti kirjoittaminen. Kirjoittaessa omat ajatukset selkeytyvät parhaiten ja oivalluksia tapahtuu. Nuorempana raapustin ajatuksiani ahkerasti päiväkirjoihin, nykyisin naputtelen mietteitäni pääosin tänne blogiin. Rakastan sanaleikkejä ja hyvin muotoiltuja virkkeitä. Kirjoitan mieluiten käsin ja yksi elämäni suoloista onkin erilaisten listojen rustaaminen!

Laukut – Oon aina ollut enemmän laukku- kuin kenkäihminen. Saatan kulkea kesät H&M-tennareissa (joita pitää ostaa joka kesä uudet, kun vanhat ovat rikki ja haisevat), mutta sijoittaa laukkuun satasia. Ai mikä jalkojen hyvinvointi?

Meri – Rakastan rantakallioilla istuskelua ja merelle tuijottelua yli kaiken. Meri on jo lapsuudessa muodostunut mulle tärkeäksi, sillä siihen liittyy todella paljon hyviä muistoja meidän perheen omilta veneretkiltä. Iskän kanssa ollaan kokeiltu myös laitesukellusta. Luulen, että meressä kiehtoo sellainen tietty arvoituksellisuus, kun ei ikinä tiedä, mitä pinnan alla piileksii. Tai no, delfiinejä nyt ainakin.. 🙂

Nostalgisointi – Uppoudun helposti muistelemaan menneitä, usein joko valokuvien, videoiden tai vanhojen päiväkirjojen muodossa. Siinä muistoja verestellessä kuluukin sitten vaivatta vaikka kokonainen ilta.

 

IMG_8911.jpg

 

Olympus PEN – Tällä hetkellä kuvaan Olympus PEN E-PL7:lla ja olen ollut kameraan todella tyytyväinen. Ihka ensimmäinen filmikameranikin taisi olla Olympus. Oon aina tykännyt kuvata kaikkea mahdollista ja kuvat merkitsevät mulle älyttömän paljon. Kouluaikoina olin aina se, jolla oli kamera mukana joka paikassa ja jolta löytyi aina muistoja hauskoista hetkistä. Niistä kuvista on tullut tehtyä myös kavereille huvittavia videoita, heh!

Parmesaani – Tähän oon ihan koukussa. Kun syön pastaa, lautasellani on yleensä enemmän parmesaania kuin itse pastaa. Oikeastaan melkein kaikki mun ruokalempparit menisivät hyvin tähän P-kirjaimeen: pasta, pizza, paprika, pesto… jopa paksu pepe, heh!

Quotes – Nerokkaiden sitaattien bongailua voisin melkeinpä kutsua harrastuksekseni. Teen sitä etenkin iltaisin, mutta silmäni ja korvani ovat aina auki hyville sutkautuksille. Kirjaan niitä ylös paperille ja puhelimeen ja käytän niitä usein Instagramissa sekä kuvakirjoissa. 

Rakkaus – Elämän paras ja tärkein asia. Loppujen lopuksi millään muulla ei ole mitään merkitystä.

Synonyymisanakirja – En siis vain kerta kaikkiaan tulisi toimeen ilman tätä. Kun kirjoitan, etsin aina synonyymeja usein käyttämilleni sanoille, jotta ne eivät toistuisi liikaa ja saisin tekstiin vaihtelevuutta. Aina sanat eivät tule mieleen itsestään ja silloin sanakirja on kirjoittajan paras ystävä!

Tummansininen – Hallitsee suurta osaa vaatekaapistani. Sopii yleensä kaikkiin tilanteisiin, sekä kesällä että talvella. Muistuttaa merestä. Tummansininen on myös olennainen osa raikasta seilorityyliä, josta pidän kovasti. Sanoisin, että kyllä ne päivät ovat harvassa, kun päälläni ei ole mitään sinistä.

Utelu – Olen ehkä maailman uteliain ihminen, enkä kestä sitä, jos minulta yritetään pimittää tietoa. Jatkan utelua yleensä niin pitkään, että saan keskustelukumppanista irti itseäni tyydyttävän vastauksen. Olen myös mahdoton stalkkeri ja tiedän ihmisistä usein paljon enemmän kuin he ehkä aavistavatkaan.

 

P4021566.JPG

 

Vesi – Todellinen eliksiiri! Vesi on lempijuomani ja ahdistun, jos en saa sitä tarpeeksi. Nuorempana join enemmän limppareita, mutta nykyään colahetket rajoittuvat lähinnä Hese-käynteihin. Maustettuja kivennäisvesiä, maitoa, teetä ja mehuja juon hyvin satunnaisesti ja esim. energiajuomia ja kahvia en koskaan. Vettä sen olla pitää! Ja nimenomaan hiilihapotonta.

Wanhan ajan lakritsi – Jos suklaa on ykkönen, niin lakritsi on kyllä ehdottomasti kakkonen. Parhaita ovat kaikki perinteiset, kuten Halvan Wanhan ajan laku, Kouvolan lakritsi, Porvoon lakritsi… Punnitse ja Säästä -liikkeistä ostan aina valkosuklaalakuja, nam!

Xmas – Joulu on ehdottomasti lempijuhlani. Aloitan joululaulujen kuuntelun jo hyvissä ajoin ja nautin kaikesta jouluun liittyvästä hössötyksestä täysin rinnoin. Syön piparitaikinaa raakana ja katson siskoni kanssa joulun klassikkoelokuvia, kuten Yksin kotona, Rakkautta vain ja Holiday. Jouluaattona parasta on perhe, mauista, hajuista ja sävelistä koostuva tunnelma, äidin leipoma suklaakakku sekä joulukirkko.

Yksinolo – Nautin yksinolosta ja viihdyn hyvin itsekseni. Ravintolassa en tilaisi pöytää yhdelle, mutta esim. leffassa olen käynyt useammankin kerran yksin. Jos olen ollut pidempään jossakin sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin tarvitsen sen jälkeen omaa aikaa palautuakseni. Tätä ei pidä ymmärtää väärin! Nautin tietenkin myös ihanien ihmisten seurasta, mutta liiallinen vuorovaikutus vie hurjasti energiaa ja tällöin hetki omassa rauhassa auttaa. Introverts – fluent in silence.

Zuii Organic – Meikkini ovat ripsiväriä, kynsilakkoja ja joitakin huulipunia lukuun ottamatta luonnonkosmetiikkaa, jonka valikoimista olen ihastunut erityisesti Zuii-merkkiin. Miksi? Muun muassa siksi, että tuotteet on valmistettu suurimmaksi osaksi kukista (!), niillä saa aikaan tarpeeksi peittävän (ja luonnollisen) meikkipohjan, sävyvaihtoehtoja on runsaasti ja purnukatkin ovat tyylikkäitä. Suosittelen!

Årstid – No olipa vaikea kirjain… Olisi ollut kiva laittaa vaikka Åre, mutta en ole koskaan käynyt siellä enkä edes erityisemmin pidä laskettelusta. Joten päädyin sitten Årstid-sarjaan, jota voi ostaa Ikeasta. Oon usein sanonut, että Ikea on mun happy place (taisin keksiä sen Ranskassa asuessa, kun Ikeassa tuli käytyä koti-ikävää lievittämässä). Tuota Årstid-lamppua olen usein harkinnut, se on kaunis ja yksinkertainen.

Ääripäät – Oon todellinen kaikki tai ei mitään -ihminen. Kultainen keskitie on mulle yhtä kuin sula mahdottomuus.

Öiset juttutuokiot – Onko muka parempaa kuin valvoa kavereiden kanssa aamuyöhön ja höpötellä jonninjoutavia, kertoa salaisuuksia tai uppoutua syvälliseen keskusteluun? Ei takuulla!

 

Suhteet Oma elämä Mieli Höpsöä