Syksyinen raakasuklaa

IMG_3365.JPG

IMG_3364.JPG

IMG_3362.JPG

 

Puskeeko omenapiirakka, aka syksyn luottoherkku, jo korvista ulos? Kokeilepa omppua vaihtelun vuoksi vähän eri muodossa – suklaan seassa tietenkin! Tämä terveellinen välipala ei aiheuta turvonnutta oloa ja huonoa omaatuntoa, mutta maistuu silti oikeasti hyvältä. Epäilyttääkö? Usko vannoutunutta sokerihiirtä. Eivät minunkaan odotukseni kovin korkealla olleet, mutta ainakin yllätyin positiivisesti. Kaavailin jotakin tämäntapaista syyssuklaata jo vuosi sitten, mutta nyt vasta sain kaiveltua kaakaojauheen kaapista. Kannatti.

 

* * *

 

SYKSYINEN RAAKASUKLAA (10kpl)

50g kaakaovoita

40g vaaleaa agavesiirappia tai hunajaa

20g raakakaakaojauhetta

15g rapeita kaneliomenalastuja (Punnitse & Säästä)

10g gojimarjoja ja rusinoita

hyppysellinen suolaa

 

Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Pilko omenalastut, marjat ja rusinat pieniksi paloiksi. Lisää kaikki ainekset sulaan kaakaovoihin ja sekoita hyvin. Anna seoksen uuttua hetki lämminvesihauteessa. Kaada seos muotteihin ja laita jääkaappiin hyytymään. Suklaa on valmista nautittavaksi muutaman tunnin kuluttua. Säilyy hyvin jääkaapissa.

 

IMG_3366.JPG

 

Mikä on syksyn lempiherkkusi?

Pidätkö raakasuklaasta / oletko tehnyt sitä itse?

 

Bisous,

Kati

 

PS. Löytyipä taas ihan todella mainio mainospaikka keskeltä reseptiä… Voiko joku tosissaan olla sitä mieltä, että tällä tavalla kiinnitetään kuluttajan huomio positiivisesti?

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Terveys DIY

Factory Kamppi – perjantain pelastus

IMG_3060.JPG

IMG_3063.JPG

IMG_3058.JPG

 

* Kaupallinen yhteistyö: Factory Kamppi

 

Kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät enää perjantai-iltana töiden jälkeen jaksa lähteä kauppaan kokkaillakseen kelvollista kotiruokaa. Pakko siis myöntää, että meidän huushollissamme pakastepizzat ja lähikebulan klassikot eivät ole mikään kovin harvinainen näky. Kuitenkin kaikista mieluiten aloitan viikonloppuni syömällä ihan kunnolla ulkona. Jossakin sellaisessa tyylikkäässä mutta rennossa paikassa, jossa listan ainoaa antia eivät ole rasvaiset pizzat, mutta jossa tällainen ronkelimpikin ruokailija kuitenkin pärjää.

Viime perjantaina pääsimme poikaystäväni kanssa testaamaan juuri tällaista sopivan tunnelmallista ravintolaa, josta ei todellakaan tarvinnut lähteä nälkäisenä viikonlopun viettoon. Factory Kamppi piti huolen siitä, että illallistreffit onnistuivat loistavasti. Ennen tätä vierailua ainoa kokemukseni ravintola Factorysta rajoittui Aleksanterinkadun toimipisteen salaattibaariin ja siitäkin käynnistä on kulunut jo kolme vuotta. Eli oikeastaan voisi sanoa, ettei minulla ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä paikasta, vaikka muistankin salaatin olleen tuolloin hyvää. Ketjuravintolat jakavat usein mielipiteitä ja saattavat aiheuttaa tietynlaista skeptisyyttä, mutta ainakin meille Factory Kamppi osoittautui positiiviseksi yllätykseksi.

Nälkäiset vierailijat otettiin heti iloisesti vastaan ja saimme valita mieluisan pöydän ikkunan vierestä. Illallistimme pitkän kaavan mukaan, joten tutustuimme iltaisin ja viikonloppuisin tarjolla olevaan à la carte -listaan. Valitsimme alkuruuaksi Serranon salaattia cashewpähkinöillä sekä sherryllä maustettua kantarellikeittoa pekonilla ja valkosipulileivällä. Salaatti oli sopiva sekoitus suolaista ja makeaa – eipä olisi itselleni tullut mieleen, että kinkku ja viikunat sopivat niin hyvin yhteen! Keittokin oli kuulemma maukkaan kermaista, muttei kuitenkaan liian tuhtia. 

 

IMG_3070.JPG

IMG_3068.JPG

IMG_3072.JPG

 

Pääruoan suhteen valinta oli vaikeampi. Monista hyvistä vaihtoehdoista päädyin lopulta täytettyihin ravioleihin, cashewpähkinöihin sekä vuohenjuustoon (kyllä, olen pähkinäfriikki) ja Jere puolestaan innostui rotukarjan paahtofileestä, jonka lisukkeena oli pekoni-perunastruudelia ja tummaa karpalokastiketta. Italialainen ruoka on heikkouteni, joten kaikki pasta-annokset vievät yleensä kieleni mennessään. Nämä raviolit eivät tehneet sääntöön poikkeusta. Ja mikä parasta, päälle oli ripoteltu viime kuukausien suurinta rakkauttani, parmesaania! Liha puolestaan sai kehuja erityisesti ohuista siivuistaan. Pääruoan kanssa siemailimme myös edulliset kolmen euron viinit, sillä ravintolassa oli käynnissä happy hour, johon törmää nykyään aika harvoin. Mukava yllätys siis sekin!

Näiden kahden ruokalajin jälkeen vatsa pömpötti jo mukavasti, mutta ainahan sitä silti jälkiruoalle on tilaa, ainakin meikäläisen mahassa… Ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, että illallisen päätteeksi lautaseltani löytyi mutakakku kera vaniljajäätelön ja marjojen. Vaikka näitä ravintoloiden suklaakakkuja tunnutaan aina pettymyksekseni lämmittämään (unohdin pyytää kakkuni kylmänä), niin kyllähän se suklaa aina suklaalta maistuu. Tässä kakussa oli ainakin ihana koostumus, sillä sisus oli kirjaimellisesti suussasulava. Jere ei ole niin perso jälkiruoille kuin minä, joten pääsin käsiksi myös tyrnipannacottaan ja macadamia-pähkinänougatiin. Makean kakun jälkeen tyrni kaikessa happamuudessaan ei ehkä ollut se kaikista paras maku, mutta varmasti yksinään ainakin kevyempi vaihtoehto kuin tuhti kakku.

 

IMG_3074.JPG

IMG_3075.JPG

 

Kaiken kaikkiaan à la carte -lista vaikutti monipuoliselta ja raikkaalta. Oli mukava huomata, että ennen kaikkea lounasravintolana tunnettu Factory muuntautuu iltaisin viihtyisäksi illallispaikaksi, jossa ei tarvitse turhaan kiirehtiä. Asiakaspalvelu oli reipasta ja paikka miellytti silmää tiiliseinineen ja erilaisine lamppuineen. Näissä moderneissa, teollisuushenkisissä tiloissa maistuisi varmasti brunssikin – täytyypä kilauttaa kaverille ja sopia sunnuntaitreffit!

 

Factory Kamppi: Runeberginkatu 3, 00100 Helsinki

 

IMG_3059.JPG

IMG_3066.JPG

 

Mikä tekee ravintolasta hyvän tai huonon?

Oletko kenties jo käynyt Factory Kampissa?

 

Bisous,

Kati

 

* Alku-, pää- ja jälkiruoat saatu veloituksetta blogiyhteistyön kautta.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Suosittelen