Tunteisiin: Kateuden kourissa
Kateus. Tuo salakavala tunne, joka piileksii mielemme sopukoissa ja muhii monenlaisissa arjen tilanteissa. Tiedättekö, miksi kateus on niin petollinen mielentila? Se on aina helpompi havaita toisissa kuin itsessään. Harva haluaa myöntää olevansa kateellinen toisten onnesta – ei muille, eikä varsinkaan itselleen. Silti jokainen tietää, miltä se tuntuu, sillä jokainen meistä on varmasti siihen syyllistynyt.
Hassua kyllä, kateus kohdistuu useimmiten yltäkylläisyydessä elävien julkkisten sijaan ihan tavallisiin tyyppeihin, joiden elämä on helpommin samaistuttavissa. Naapuria, työkaveria, sukulaista tai vaikka sitä eturivissä jumppaavaa fitnesspimua kadehditaan, sillä heidän elämänsä voisi kaiken järjen mukaan olla mahdollista myös itsellemme. Mutta kun ei vaan ole – tai siltä ainakin tuntuu. Miten se Irmeli taas onnistui elämään vuoden ilman karkkia, kun minä sorruin jo toisena lakkopäivänä? Miksi se sai juuri sen työpaikan, jonka minäkin halusin? Pitikö sen tulla sekin minulta viemään?
Niin. Kadehdimme todellakin asioita, jotka ovat omassa elämässämme kulloinkin ajankohtaisia. Yleinen puolustuskeino on oman aseman parantaminen kateuden kohteen kustannuksella. Kun vika on aina toisissa, ei omaa kateuden tunnetta tarvitse käsitellä. Helpompaa on etsiä Irmelistä jotakin negatiivista, jonka avulla voi pönkittää omaa egoaan ja eliminoida koetut alemmuuden tunteet. Kyllä tuo karkkilakko teki siitä nyt ihan liian laihan, luutkin näkyvät. Parempi vaan etten lakkoillut, minähän en tuolta halua näyttää! Enkä oikeasti olisi edes halunnut siihen yritykseen töihin, siellä ei jaeta edes lounasseteleitä. Ihan surkea paikka.
Kateutta kokevan ihmisen on todella vaikea myötäelää toisen iloja, sillä ne vain muistuttavat häntä asioista, jotka häneltä itseltään puuttuvat. Ohimenevät kateuden puuskat eivät ole vaarallisia, mutta jatkuva huonommuuden ja mustasukkaisuuden kokeminen on äärimmäisen kuormittavaa. Onneksi kateus on mahdollista kääntää myös voimavaraksi, joka kehittää itsetuntemusta ja antaa energiaa tavoitella omia unelmiaan.
Miten siis katkaista kateuden kierre?
Tässä muutamia pointteja, jotka olen itse kokenut hyödyllisiksi.
– Tiedosta kateus ja sen mukanaan tuomat muut negatiiviset tunteet.
– Pyri pääsemään käsiksi syihin kateuden taustalla. Mistä olet kateellinen muille ja miksi? Haluaisitko itse näitä asioita elämääsi? Ovatko ne täysin saavuttamattomissa ja siksi kadehdittavia? Vai voisiko kyse kenties olla vain siitä, että joku toinen on nähnyt vaivaa sellaisen asian eteen, jonka parissa et itse ole niin määrätietoisesti jaksanut ponnistella? Mitä olet valmis tekemään, jotta sinäkin saavuttaisit saman?
– Myönnä, että toisen onni ei ole sinulta pois. Onnittele työkaveria ylennyksestä ja iloitse ystäväsi onnistuneesta dieetistä. Menestystä ja onnea on kyllä tarjolla kaikille, nyt vain ei ollut sinun vuorosi.
– Jokainen elää omaa elämäänsä omine iloineen ja suruineen. Todennäköisesti kadehtimasi henkilö kadehtii myös jotakuta toista (juuri sinua?) ja kokee täysin samoja riittämättömyyden tunteita kuin sinäkin. Älä anna somekuplan hämätä!
– Sisäistä se, että kyse ei ole omista henkilökohtaisista puutteistasi, vaan täysin inhimillisestä, ihmisyyteen kuuluvasta tunteesta.
– Yritä kääntää kateus voimavaraksi. Aseta tavoitteita ja suuntaa määrätietoisemmin kohti omia unelmiasi asenteella ”kyllä minäkin pystyn tuohon, jos vain haluan”. Inspiroidu siis kateutesi kohteesta ja opi häneltä.
– Älä tuhlaa aikaasi vertailuun, sillä aina löytyy joku, jolla menee vähän paremmin. Sen sijaan pyri huomioimaan ne asiat, joista voit omassa elämässäsi olla kiitollinen. Kateellinen ihminen keskittyy siihen, mitä hänellä ei ole, mutta kiitollinen ihminen näkee sen, mitä hänellä jo on.
Mitä ajatuksia kateus sinussa herättää? Ketä kadehdit ja miksi? Miten olet onnistunut pääsemään irti kateudesta?
Bisous,
Kati
Mistä Tunteisiin-juttusarjassa on kyse?
Lue ensimmäinen postaus täältä.