Luonnonkiharat
Perustin kerran blogisivuston, jonka nimi oli ”It´s not a perm”. Sen tarkoitus oli olla ylistys luonnonkiharille hiuksille ja kannustussivusto kiharoiden kanssa taisteleville. No, sivusto jäi yhden postauksen projektiksi (how typical of me), mutta kiharaideologia ei ole minussa vähentynyt. Kuinka paljon hiukset voivatkaan vaikuttaa identiteettiin?
Hiukset vuosimallia 2011. Kuva: Lauri Hannus
Kiharat ovat iso osa minua. Minua ei tunnista ilman niitä ja ihmiset odottavat aina ensimmäisenä näkevänsä minussa hiukset. Kun aikanaan leikkasin hiukseni todella lyhyiksi, väheni moikkailujen määrä puoleen, sillä kaverit eivät enää kadulla tunnistaneet minua. Myös oma oloni oli tuolloin todella alaston ilman kiharapehkoani.
Olen ehkä siinä harvassa joukossa, joka todella arvostaa kiharaansa. Ja näin ei todellakaan ole ollut aina. Koko nuoruus meni erilaisia suoristusvirityksiä tehdessä. Tuolloin ei tullut mieleenkään, että olisi olemassa jotain sellaisia vimpaimia kuten suoristusrautoja. Vaan eräänä päivänä, kuin jonkin oivalluksen myötä, jätin hiukseni yhdessä muotovaahdon kanssa kuivumaan kiharapehkoksi. Ei se näyttänytkään niin pahalta! Jäin koukkuun.
Pehko vuodelta nakki. Ehkä 2004.
Hiukset ovat iso bisnes, jossa liikkuu rahaa huimia määriä. Hiuksiin liittyy myös paljon politiikkaa. Historian saatossa nainen on häpäisty leikkaamalla hiukset, toisaalta hiuksiin ja niiden kasvamiseen on liitetty paljon mystiikkaa. Hiukset ovat olleet iso ase erityisesti rotusyrjinnässä. Siksi hiusten kohdalla kyse on aina paljon muustakin kuin ”vain hiuksista”.
Erityisesti kiharaan liittyy paljon konnotaatioita jostain eläimellisestä ja epäviehättävästä. Koska kaikki kaunis on kultivoitua, uhmaa rehottava, joka paikkaan tunkeva kihara tätä normia. (Okei no vähän ehkä tässä liiottelen).
Tämä Prinsessapäiväkirjat -elokuvan kohtaus antaa hyvän kuvan siitä miten kiharoita populaarikulttuurissa käsitellään:
http://www.youtube.com/watch?v=ZjOpcpYrVSE
Eläimellinen kiharapehko on kesytettävä kauneuden hyväksi. Suoristetaan hiukset ja voilá, kaunotar on syntynyt!
Uskon, että suuri osa kiharoiden kanssa taistelevista ihmisistä ei vain osaa käsitellä hiuksiaan. Itsekin aikoinaan käsittelin hiuksiani kuin ne olisivat suorat, vaikka kiharissa hiuksissa pätee muutama oma yksinkertainen sääntönsä:
– ÄLÄ HARJAA KIHARIA HIUKSIA
– käytä hyvää muotovaahtoa
– anna hiustesi kuivata itsestään
– käytä käsiä kiharoiden puristeluun
No olivatpa hiuksenne millaiset vain, arvostakaa niitä!
P.s. Kun googlaa ”luonnonkiharat”, löytyy ensimmäisenä minun vuonna 2007 Elleihin kirjoittama juttu kiharista hiuksista. Huvittavaa on, että edelleen juttu kerää kommentteja säännöllisin väliajoin. Olisko kiharayhteisö vielä perustettava?
