8. Delhin kauneimmat kädet
Mikael Bergström, Delhin kauneimmat kädet
2011, Bazar
390 sivua
Jos haluatte lukea hyvää mieltä aiheuttavan kirjan, lukekaa tämä kirja. Jos haluatte mahdottoman Intian-matkakuuumeen, lukekaa tämä kirja. Jos pidätte pohjoismaisesta huumorista, kannattaa lukea tämä kirja. Jos nautitte värikkäistä kuvauksista ja erinomaisesta kielellä leikittelystä, kannattaa tämä kirja lukea. Voisin loputtomiin listata syitä miksi tämä kirja kannattaa lukea, koska se on vaan niin hyvä!
Kirjan päähenkilö on aikapäiviä sitten eronnut, mutta yhä eksässään roikkuva, keski-ikäinen Göran Ruotsista. Hänen elämänsä on aika masentavaa, kunnes hän kerrankin päättää repäistä ja lähtee ystävänsä mukaan Intiaan kiertomatkalle. Pahaksi (tai paremminkin hyväksi) onnekseen hän saa delhi bellyn ja joutuu jäämään paikalleen sairastamaan, kun muu seurue jatkaa kiertomatkaa. Hän tutustuu paikalliseen Yogiin ja tämän äitiin, joiden luokse hän päättääkin jäädä pidemmäksi aikaa. Lopulta Intiassa vierähtää aikamoisen paljon suunniteltua pidempi aika, jona ehtii tapahtumaan yhtä sun toista. Muun muassa rakastuminen ihanaan kauneushoitolan omistajattareen Preetiin, joka pahaksi onneksi sattuu olemaan naimisissa.
Kirja on täynnä värikästä ja yksityiskohtaista Intia-kuvausta. Bergstrand on asunut Intiassa vuosia, joten hänellä on kokemusta niin maan kulttuurista kuin ympäristöstä ja luonnosta. Kuivakan ja hiljaisen Göranin ystävyyden kehittyminen puheliaan ja aina optimistisen Yogin kanssa on hykerryttävän hauskaa luettavaa. Samalla riemastuttavalla tavalla Bergstrand kuvailee intialaisen yhteiskunnan toimintaa skandinaaviseen tarkkuuteen ja tehokkuuteen tottuneiden lasien lävitse.
” Lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden ylin toimeenpaneva toimistovirkamies ei ole juuri nyt paikalla. Tulkaa takaisin lounaan jälkeen.”
” Mutta sir, eikö ole ketään muuta kenen puheille voin mennä?” minä anelin.
”Ei.”
” Mitä jos minä odotan tässä ja te yritätte soittaa hänelle uudelleen parin minuutin kuluttua?”
” Tulkaa takaisin lounaan jälkeen”, Nehru-lakki vastasi pitkästyneellä mutta järkkymättömällä äänellä.
En ehtinyt kysymään, mitä ”lounaan jälkeen” tarkoitti, kun jonossa seuraava jo tunkeutui kirjoituspöydän luo ja töni minua taaksepäin muiden jonottavien avustuksella. Ennen kuin tajusin mitä tapahtui, olin yhtäkkiä huoneen ulkopuolella, aivan kuin hikinen ihmismassa olisi muodostanut yhtenäisen suoliston, joka oli pusertanut minut ulos kuin pikku kakkaran.
Kirjasta voi aistia Delhin ihmismassat, värikylläisett maisemat, mausteiset (ja vähemmän miellyttävätkin) tuoksut, ihmisten ystävällisyyden, byrokratian tehottomuuden, hindulaisuuden merkit ja tavat. Pitäisiköhän ihan vaan kurkata paljonko maksaa lennot Delhiin…? :)