5. Nukketalo

Kristina Ohlsson, Nukketalo

2010, Schildts

425 sivua

 

Ruotsalaista psykologista jännitystä jälleen kerran, tällä kertaa naiskirjailija kertomana. Kirjassa on myös naispäähenkilö, joka on virkistävää kaikenlaisten juopon rajoilla roikkuvien, hankalien miesetsivien ja -poliisien jälkeen. Tarina alkaa, kun pieni tyttö katoaa junasta ja Tukholman poliisin ryhmä alkaa selvittää tapausta. Poliisi toimii nopeasti ja saa tuloksia, mutta onkin yllättäen väärän epäillyn perässä eikä kaikki olekaan sitä miltä se ensikatsomalta näyttää. Ryhmään kuuluu kriminologia Fredrika Bergman, joka ei ole koulutukseltaa poliisi eikä sosiaalisilta taidoiltaankaan aivan huippuluokkaa. Hänen ryhmässä olonsa aiheuttaa ristiriitaa ryhmän sisällä, eikä hän itse omilla toimillaan edesauta ryhmään sopeutumista. Hänen omalaatuinen ajattelutapa ja taito katsoa asioita eri kulmista kuin poliisi auttavat kuitenkin ratkaisevasti rikoksen selvittämisessä ja lopulta hän löytää paikkansa ryhmässä.

 

Suosikkilukuaikaani, junamatka! Matkustin viime viikolla eräänä päivänä yhteensä 8,5 tuntia junassa, joten viihdyke ja hyvä välipala tuli tarpeeseen. 

 

Kirjan aihe on jälleen kerran aika raskas. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat aina niitä karmivimpia. Tarina itsessään oli hyvin rakennettu ja kirjoitettu. Kysessä on Ohlssonin ensimmäinen kirja ja esikoiseksi se on hyvin eheä. Teksti kulkee sujuvasti ja jännitystä piisaa. Pahuudella on suuri rooli tarinassa, mutta sillä ei mässäillä, vaikka muutama hieman etova kohta kirjaan on laitettu. Kirjassa keskitytään myös kertomaan ja kuvailemaan päähenkilöitä eli poliiseja, jotka toimivat jatkossakin yhdessä rikoksia selvittäen, onhan kyseessä kirjasarja. Rikos ja pahis jäävät ehkä vähän tämän kuvailun jalkoihin, ainakin minun mielestä pahishahmo jäi hieman yksiulotteiseksi ja loppuratkaisussa vedettiin narut yhteen vähän liian nopeasti. Aion kyllä jatkossakin tarttua Ohlssonkin kirjoihin, kirjassa pedattiin esimerkiksi varsin mielenkiintoinen skenaario Fredrikan yksityiselämää koskien. Itsenäinen nainen, joka ei taitu ihan perinteiseen naisenmalliin, on aina mielenkiintoinen hahmo.

 

Tällä hetkellä lukulampun alla on kotimainen rikoskirja, Rönnbackan Julma. Tässäkin kirjassa käsitellään lapsiin kohdistuvia rikoksia ja nyt alkaa olla sellainen olo, että on pakko vaihtaa genreä hetkeksi. Seuraava kirja on jo valittu ja se on onneksi jotain ihan muuta kuin rikoskirjallisuutta. :) Ruotsalaista, viihdettä ja romantiikkaa, sijoittuu Intiaan, joko joku arvaa? :)