Sporttisten hyväntekijöiden Liike -safari Tansaaniaan
Kilimanjaro. Tansania. Afrikka. Vuoren valloittaminen. Nämä eivät ole olleet itselleni mitään pitkäaikaisia unelmia, vaan sattuma johdatti minut mukaan matkaan. Ratkaisevana tekijänä oli niinkin arkinen asia, kuin työpaikkani sijainti.
Vaelluksen fasilitoi LiiKe ry., jonka toimisto on ihan minun työpaikkani vieressä. Ensin kuulin käytävillä puhetta Afrikan vaelluksesta, sitten kokouksessa kysyttiin mukaan, pian jo ”painostettiin” ja vihdoin osasin vastata kyllä. Hauskaa ajatella, että kaikki ne työtunnit juuri siinä rakennuksessa ja juuri siinä kerroksessa johdatti minut tähän ja maksaa kaikki ne piiiitkät työpäivät takaisin mielettömän seikkailun muodossa.
Tämä LiiKe ry on suomalainen kansalaisjärjestö, joka on tehnyt kehitysyhteistyötä liikunnan kautta vuodesta 2001 saakka. Tansaniassa LiiKe on toiminut jo lähes 15 vuotta, missä se mm. kouluttaa liikunnanopettajia ja pyörittää useita kehitysyhteistyöhankkeita. Meidänkään matkamme ei ole ainoastaan vuorikiipeilyä, vaan pääsemme tutustumaan paikallisten elämään ja osallistumaan hyväntekeväisyystyöhön. Varsinainen vuorenvalloitus onkin itseasiassa vasta reissumme viimeinen osio.
Majesteettinen näky, vuorenhuippu auringonnousussa.
Matkamme alkaa lennolla Arushan kaupunkiin mutta jatkuu jo heti seuraavana aamuna noin 5 tunnin bussimatkan päähän Singida Ruralin maalaiskuntaan ja siellä sijaitsevaan LiiKe ry:n ystävyyskouluun. Pitäisi olla heti bileet tiedossa, koska ohjelamssa on tyttöjen asuntolan avajaisjuhlallisuudet. Ihanaa päästä mukaan iloiseen tapahtumaan, joka koskettaa paikallisten elämää. Menenmme koululle kuitenkin auttaaksemme emmekä vain juhlimaan, ja tarkoitus on osallistua paikan rakennus-/korjaustöihin. Ohjelmassa on toki LiiKen mission mukaisesti myös liikuntaa. Täytyykin varmaan lisätä treeniohjelmaan syöttoharjoituksia, koska tiedossa on pallopelejä koulun oppilaiden ja opettajien kanssa.
Erittäin mielenkiintoisen lisän reissuun tuo meidän asumisjärjestelyt. Pääsemme vieraiksi paikallisten keskuuteen ja yövymme muutaman yön perinteisissä asumuksissa eli savimajoissa. Uskoisin jo tämän olevan aikamoinen kokemus!
Kuva: LiiKe ry.
Kouluvierailun jälkeen suuntaamme kahdeksi päiväksi kohti Ngorongon kraateria ja Lake Manyaran kansallispuistoaluetta. Vuorossa on tietenkin safari, joka on sitä perinteisintä afrikkamatkailua. Kyllähän sitä pitää fantti tai jellona bongata, kun Afrikkaan menee. No, se on ilmeisesti hyvin tuuripeliä mitä eläimiä minäkin päivänä näkee, mutta mahikset on nähdä ainakin: kirahveja, puhveleita, virtahepoja, antilooppeja ja todella onnekkaassa tapauksessa myös leopardi.
Miltäköhän tuntuisi nähdä petoeläin livenä? Ihan suloiselta ja halittavalta näyttää kuvassa, mutta lupaan, etten mene paijaamaan. ;)
Elukoiden jälkeen alkaa tosi toimet. Kapuamista 6 päivää putkeen. Mwekan portti, jolta tie lähtee Kilimanjaron vuorelle on 1828m korkeudessa ja ensimmäisen yön leiri Machame Camp 3032m korkeudessa. (Vertailun vuoksi Suomen korkein kohta Hatin vuoristossa on 1323,6m.) Siitä sitten tarvotaan tasaista tahtia ylöspäin; toinen yö: Shira Cave 3839m, kolmas yö: Barrancho huts 3986m ja neljäs yö: Barafa huts 4662m. Vuoren valloitus eli viimeinen kävelyosuus kohti huippua lähes 6000 metrin korkeuteen tapahtuu yön aikana, ja palkintona pääsemme nauttimaan hetken hengästyttävän kauniista auringon noususta. Auringon vielä kajastaessa aloitamme jo matkan takaisin ja alas tullaankin sitten rivakkaasti. Meillä on ainoastaan yksi yöpyminen Mweka leirillä 3106m korkeudessa ja seuraavana päivänä laskeudutaan koko matka takaisin Mweka -portille.
Kaiken sen kapuamisen ja kävelyn jälkeen saattaa lepo ja ruoka maistua ja veikkaan, että hotellin suihku tuntuu poikkeuksellisen ihanalta. Seuraava päivä on onneksi vielä aikaa parannella jomottavia jäseniä, shoppailla tms, eli ihan heti ei tarvitse hypätä koneeseen istumaan.
Huhuh, ihan hengästyttää jo ajatus tästä kaikkesta. Jännittää myös. Meni niin tai näin, matkasta tulee satavarmasti unohtumaton ja vaikuttava kokemus!
169 päivää lähtöön
-Lea