Kun oven odotetaan avautuvan, mutta se pysyykin kiinni
Töitä haettaessa moni meistä varautuu jännittyneenä odottamaan puhelun tai sähköpostin tuloa, kutsua haastatteluun, ikään kuin oven avautumista uusiin mahdollisuuksiin. Kuitenkin, välillä tuo odotettu kutsu ei saavukaan. Niin kävi minulle äskettäin, kun hain kahta eri työpaikkaa, joista kumpaankaan en saanut kutsua edes haastatteluun. Kaksi täysin yllättävää ja mielestäni perusteetonta ”bumerangina takaisin” tietoa.
Ensimmäinen tilanne koski vanhusten ulkoiluavustajan paikkaa. Olen kerryttänyt vuosien varrella riittävän kokemuksen ikäihmisten kanssa toimimisesta ja olin vakuuttunut siitä, että olin tehnyt laadukkaan hakemuksen kyseiseen työpaikkaan. Kuitenkin, vaikka odotin kutsua haastatteluun, sitä ei koskaan tullut. Sen sijaan sain kohteliaan sähköpostiviestin, joka ilmoitti valinta prosessin olevan valmis ja että minua ei ole valittu. Tämä jätti minut miettimään, oliko hakemuksessani jokin merkittävä puute vai oliko päätös tehty jo ennen kuin edes avasin tietokoneeni.
Toinen pettymys tuli mansikan itsepoiminnan ohjaajan paikan kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että koulutukseni ja kokemukseni olisivat tehneet minusta sopivan valinnan kyseiseen tehtävään. Mutta jälleen kerran, vaikka odotin innolla kutsua haastatteluun, sitä ei tullut. Sain kuitenkin kohteliaan sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että etusijalla olivat olleet henkilöt, jotka olivat olleet kyseisellä tilalla töissä vähintään kahtena edellisenä kesänä. Tämä tieto olisi ollut arvokasta tietää jo työpaikkailmoituksessa, jotta olisin voinut harkita paikan hakemista realistisemmin.
Nämä kaksi tapausta herättivät minussa pohdintaa siitä, kuinka avoimesti ja läpinäkyvästi rekrytointiprosesseja hoidetaan. Onko reilua, että jätetään kertomatta tärkeitä kriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan? Olisiko avoimuus rekrytoinnissa voinut vähentää pettymystäni ja auttaa minua ymmärtämään tilannetta paremmin?
Tällaiset kokemukset eivät ainoastaan kosketa yksittäisiä työnhakijoita, vaan ne heijastavat myös yritysten ja organisaatioiden mainetta. Reilu ja läpinäkyvä rekrytointiprosessi voi parantaa työnantajan mainetta ja lisätä työntekijöiden luottamusta organisaatioon.
Vaikka ovet eivät avautuneet tällä kertaa, pysyn optimistisena ja jatkan eteenpäin katsoen. Jokainen työnhakuprosessi tarjoaa oppimismahdollisuuksia, ja nämä kokemukset auttavat minua kehittymään entistä vahvemmaksi ja valmiimmaksi seuraavia haasteita varten. Jatkan työnhaussa eteenpäin avoimin mielin ja uskallan edelleen odottaa uusia mahdollisuuksia, vaikka ovet eivät aina auenekaan juuri silloin kun niitä odottaisi.