I did it!
Eipä? Nyt oli pakko.
Pieni paniikin poikanen iski kun huomasin keskiviikko iltana, että maanantaina pitäisi palauttaa 4000-6000 sanan research project. Mulla ei ollut vielä aihetta, ei yhtäkään artikkelia luettuna, ei mitään. Istuin kuitenkin sitkeesti lähes koko viikonlopun sisällä kirjoittamassa vaikka aurinko kutsuikin ulos. Lisäksi heräsin torstai aamuna aikaisemmin jotta ehdin lukemaan ja kirjoittamaan ennen töitä. Ja ylläri pylläri sain sunnuntai iltaan mennessä kasaan 4853 sanaa eli 15 sivua tekstiä!
Mun fiilis viikonlopun kirjoitus maratonin jälkeen.
En olisi ehkä ikinä uskonut, että saisin palautettua projektin ajallaan mutta ihmeellisiä asiota nuo deadlinet saa tekemään. Tämä saikin minut ajattelemaan, että miksi mulla ei normaalisti ole yhtään samanlaista draivia näiden koulujuttujen kanssa. Normaalisti voisin tehdä tämän tyyppistä projektia koko jakson ajan käyttäen monen monia tunteja tehottomaan koneella palloiluun. Mikäli saan tosta vielä hyvän arvosanan niin vaihdan lopullisesti tätä mun opiskelutyyliä 😀
Huh niin helpottunut olo! Nyt voin unohtaa kaikki kouluhommat ja keskittyä kesäisistä ilmoista nauttimiseen. Ainakin viikonloppuisin. Muuten voin ihailla aurinkoa toimistosta käsin.
Lopputuloksena vähän lisää turhaa tietoa, joka ei tule hyödyttämään ketään ikinä. Mutta hei ainakin se on tehty!
