Ruokavaliojuttuu.

Entinen ruokavalioni oli aikamoisen rikkonainen. Olin tuulella käyvä syöjä. Aluksikin aamuisin en syönyt aamupalaa vaan join kupin tai kaksi kahvia ennen kuin lähdin liikenteeseen. Koulussa kymmenen aikaan tuli juotua uusi kuppi kahvia sekä ehkä jonkinlainen meetvurstikierre tuli nautittu kyytipoikana kahviosta. Hiukkasen ennen puolta päivää nautittiin terveellinen koululounas: lautasella niin kasviksia, lihaa kuin tärkkelystäkin, mutta liian epäsuhtaisesti – salaatti oli pienellä lautasella ja ruokalautanen oli täynnä italianpataa. Lounaan jälkeen väsytti ja iltapäivällä kahvinjuonti jatkui. Päivän aikana tuli nautittua yhteensä ehkä 0,5-1 l vettä tai vaihtoehtoisesti makuvishyä. 

Kotiin yleensä selvisimme pojan kanssa klo 16 jälkeen. Ennen sitä käytiin kaupassa väsyneenä ja kiukkuisena – usein kärryyn siis viskottiin nakkeja, kalapuikkoja, ranskalaisia ym. nopeaa ja helppoa. Totta kai meillä syötiin normaalia perusruokaakin kuten erilaisia jauheliharuokia tai kanaruokia, mutta kasvikset oli yleensä viikonlopun ”herkkuja” – mukana ruoassa vain niissä hetkissä kun ehti ja jaksoi. Kurkkujen ja salaattien kohtaloksi kävi yleensä liian pitkä aika jääkaapissa – ei ne kasvikset siellä kehoa lämmitä. Iltaruoan jälkeen oli aikaa napostella ja harvoin tuli enää lähdettyä minnekään. Viikonloppuisin liikuttiin paljon pihalla kuten pyöräiltiin yms., mutta jos viikot makaa sohvalla, ei viikonloppujen liikuntapyrähdykset auta – varsinkaan, jos viikonloppuna saa myös herkutella vaikkapa sipseillä.

Aamupalaa opettelin syömään vastointahtoani 2014 kesällä. Olin kesätöissä ja poljin töihin pyörällä – aamulla en jaksanut polkea, jos en ollut saanut aamupuuroa. Aluksi aamupala kuitenkin oksetti ja mietin tuleeko tästä mitään – jospa vaan menisin töihin autolla ja unohtaisin aamupalan. En antanut kuitenkaan periksi ja sen jälkeen olenkin aina syönyt aamupalani – en enää ymmrrä, kuinka olen joskus voinut pärjätä sitä ilman! Enkä ymmärrä kuinka joku pärjää ilman sitä… Kahvi kun ei ole aamupala.

Vuoden 2015 alusta aloin pikkuisen miettimään mitä sitä suuhun laittaa ruoka-aikoina – ruokailu kuitenkin pysyi epätasaisena ja annoskoot olivat epäsopuiset. Silloin en ymmärtänyt tuota alun en perin – kävin ryhmäliikuntatunneilla viisi kertaa viikossa ja söin terveellisen näköistä ruokaa, mutta paino ei vaan tipu – missä vika?! 

Keväällä 2015 lähdin Alanyaan yhden ison prokkiksen perään ja siellä katsoin itseäni peiliin – kuka tuo on joka minua tuijottaa ja miksi ihmeessä nämä reidet hankkaavat yhteen kun kävelen? Kesä tuntui ihan yhtä epämukavalta. Olin töissä ja totesin, että nyt laitan rahaa itseeni – ostin Fitfarmin Bikini Challenge -valmennuksen ja totesin, että tämähän on huippu juttu ja tämä toimii minulle! Aloin tajuamaan, että olen syönyt suoraan sanottanu ihan päin persettä vaikkakin ainesosat olivat olleet oikeita – suhteet eivät olleet hallinnassa. Muutos oli itselle ainakin halpoin tehdä, kun oli tarkat grammamäärät kaikista ainesosista mitä sai syödä – helppoa kuin mikä. Ja kun oli tottunut, oli valmennuksen jälkeen helppo jatkaa itsekseen.

Paitsi joskus. Minä tykkään kaikesta suolaisesta, kuten sipseistä ja dipistä. Viimeksi syön niitä uudenvuodenpäivänä, koska oli pienimuotoinen hapotus edellisestä illasta ja yöstä. Ja eilen söin pari geishanamua. Mutta mielestäni on aivan inhimillistä, että välillä herkuttelee. Kunhan muistaa vaan kohtuuden, eikä syö pussillista sipsejä kuten minä ennen vaan asettaa jonkun rajan. Itselle se on nykyään helppoa, sillä Bikini Challngen ruokavalion myötä kaikki epäterveellinen alkaa närästämään minua. Esimerkiksi kaikki rasvainen kuten sipsit tai joulutortut, voissa paistetut asiat kuten vaikka muikut, ruoat missä on liikaa lisäaineita esim. kalapuikot ja moni muu alkaa nykyään korventamaan ruokatorvea – koen tämän positiivisena asiana, koska eihän ne ruoat olekaan hyväksi ihmiselle ja hyvinvoinnille. Kyllä meillä syödään välillä kalapuikkoja tai makkaraperunoita – totta kai! Lapset tykkää niistä ja aina välillä voi poiketa, mutta yleensä perusterveellinen kotiruoka vie voiton.

Tässä muutamia esimerkkejä mitä meillä kotona syödään. Kaikki ei ole ihan viimeisen päälle, mutta ainakin parempia valintoja kuin ennen.

 

image.jpeg

Viikonloppuaamuisin tai iltaisin saatan nauttia pari paahtoleipää maltillisella margariinimäärällä kananmunan, kalkkunaleikkeet ja kasviksien kera. Tämä on kuitenkin herkkua, eikä jokapäiväistä evästä :) 

image.jpeg

Tässä normaali aamupala arkisin (kuva ikävästi väärinpäin): kaurahiutaleita 40 g, mustikoita 100 g, ruokalusikallinen puurossa kookosöljyä tai vaihtoehtoisesti muutama lusikallinen Cocovin Supermixiä (joka on ihan SUPERHYVÄÄ), 100 g kalkkunaleikettä, monivitamiini (käytän Lifen Multi sport -kapseleita, joissa on 12 eri vitamiiinia ja 8 mineraalia), puolilitraa vettä ja lasillinen rasvatonta maitoa. Töissä juon aamusta kupin kahvia sekä vehnänorasjauhetta veteen sekoitettuna!

image.jpeg

Tämän päiväinen lounas ei ollut ihan mallisuoritus ;) Kävimme pojan kanssa luistelemassa, jonka jälkeen poika halusi tonnikalapastaa. Meillä on yleensä aina valmiina pastaa jääkaapissa, koska keitän sitä isomman satsin kerralla. Usein laittelen itselleni eväitä töihin, joten eväiden kasailu on helpompaa kun on aina jotain valmiina + helpottaa illan ruokailuhetkiä huomattavasti. Tämän valmistus kävi seuraavasti: valmista täysjyväspagettia lautaselle, päälle tonnikalaa vedessä ja hieman chilitomaattipastakastiketta ja eikun mikroon. Itselleni lisäsin näitä höysteitä vielä kaveriksi :)

image.png

Usein syön tällaista sapuskaa toisella aterialla. Salin jälkeisellä ruoalla, joka on yleensä lounas, syön tärkkelyksiä eli pastaa, riisiä tai perunaa/bataattia. Tässä yksi esimerkki perusiltaruoastani: erilaisia tuorekasviksia, kanaa ja valkuaisia. Näyttää hassulta, mutta on todella herkullista.

image.png

Tässä eväiden laittoa :) Valmistelen usein eväät monelle päivälle kerralla, niin töihin kuin kotiinkin. Rakastan pastaa ja meillä käytetään sitä tärkkelyksistä eniten. Useimmiten se on joko täysjyvä- tai tuorepastaa. Kotona meillä on aina myös luontaistuoteliikkeestä ostettua ruispastaa, joka on myös yllättävän hyvää ja maistuu lapsillekin!

Tänään illalla me kuulemma syödään jauhelihasörsseliä. Pakkasesta otin sulamaan tällä kertaa hirveä, joka on itsessään jo vähärasvaista. Kaveriksi laitan täysjyvämakarooneja. Pääsääntö itselläni on, että aterialla pastaa syön n. 40 g ja lihaa 100 g – nämä raakapainoja. Mittaan useamman annoksen kerrallalla kun laitan ruokaa ja tarkastan ”kypsäpainon” valmistuksen jälkeen. Pojan kanssa syödään samankokoisia aterioita :) Tosin minä syön enemmän salaattia kaverina… Samalla pakkaan mainitsemani kokoisia annoksia rasioihin parille päivälle, niin helpottaa taas ruokahuolto hetkeksi :)

Hyvää alkavaa viikkoa!

-Niina

 

Hyvinvointi Liikunta Terveys