Tänään on viimein sitkun – hyvä päivä aloittaa

Tiedätkö kun oot pohtinut jotain juttua kauan. Tyyliin puoli elämää. Puolivuotta. Tai puoli päivää. Riippuu vähän asiasta. Kun tuntuu ettei koskaan olis oikein sopiva hetki? Tarkoitan just niitä toteutan sen ”sitkun” –  juttuja.

Äkkiseltään tulee paljonkin sitkuja mieleen oman elämän varrelta, toiset vähän isompia, toiset pienempiä. Vähän aikaa sitten palasin entisen harrastuksen pariin, ja vedin luistimet taas jalkaan. Tuntuu muuten ihan super kivalta tehdä sitä juttua mistä tykkää tosi paljon, ja saa tyhjentää pään kaikista muista ajatuksista treenien ajaksi. Sitäkin asiaa olin sitkutellut jo useamman vuoden mutta aina siirtänyt jonkin syyn varjolla tulevaisuuteen. (okei, joskus on tilanteita kun käytännön asiat elämässä vain sanelee omat ehtonsa, eikä yksinkertaisesti oo mahdollisuutta tehdä asioita ”nyt-heti-kaikki-mulle”)

Mulle yksi niistä on ollut  tää blogin aloitus. Sitkun mul on aikaa. Ja toisaalta mutkun eihän ketään varmaan kiinnosta edes lukea.

Ei mulla ole ikinä tän enempää tai vähempää aikaa, tajusin sen juuri.   Helposti sortuu ajattelemaan että, aikaa on loputtomasti ja asioita voi siirtää johonkin tulevaisuuteen, aina vaan. Menetin hetki sitten läheisen ihmisen, jonka myötä jälleen muistan sen tosiasian ettei voi tietää onko aikaa paljon vai vähän. Miksei sitten koittaisi tehdä niitä juttuja nyt heti, mitkä tuntuu siltä että, ne haluaisi ehdottomasti joskus toteuttaa? 

Tänään on siis mun blogin sitkuttelu päivä numero uno.

Tänään on hyvä aloittaa. Jos kiinnostaa käydä lukemassa ajatuksiani niin tuu toistekin.

Jos sulla on joku juttu mitä oot pohtinut pitkään… pitäiskö. Tai koska pitäis. Niin mun neuvo on että, tee se! Jos et voi toteuttaa sitä heti, niin mietiskele edes. Maistele ajatusta ja fiilistele. Oon sitä mieltä että, tiettyjä juttuja kannattaa harkita vähän pidempäänkin. Ei sitten voi syyttää itseään harkitsemattomasta toiminnasta. Toisaalta niistäkin oppii. Oon itsekin sortunut harkitsemaan joitain asioita liiankin pitkään, toisinaan taas oon ihan liian malttamaton ja harkitsen aivan liian vähän. Joskus taas hakenut päätöksille liikaakin tukea muiden mielipiteistä, ja jälkeenpäin katunut sitä ettei ole luottanut vain omaan fiilikseen. Yleensä aina kun luottaa siihen omaan intuitioon, pääsee just sen oman elämän kannalta hyvään suuntaan. Ja jos homma menee metsään niin usein silläkin tarinalla on joku opetus annettavana. 

Ja sitten on niitä juttuja, joilla ei ole kenellekkään muulle mitään merkitystä kuin sulle itsellesi. Jos se tuntuu sun jutulta niin tartu siihen!

– Jenni