Olohuoneen kiinalainen antiikkilipasto on oikeastaan ainoa niin korkea taso, jonne Olivia ei vielä yllä. Se alkaakin olemaan niitä ainoita paikkoja kotona jonne tämä mamma voi kyhätä edes jonkinmoisia asetelmia. Sohvapöydän kauniit kynttiläasetelmat ovat haave vain vielä jonkun aikaa – pienet kädet niin mielellään ottavat kaiken tunnusteltavaksi ja suuhun laitettavaksi (milloin se vaihe muuten loppuu?). Taulun tausta on maalattu liitutaulumaalilla, mutta se jäi vielä odottamaan että saan jonkun älynväläyksen ja kirjoitan siihen jotain ubermakeeta ja tajunnanräjäyttävää. Surffasin tuntitolkulla aforismisivustoilla ja kaikki kuulosti niin kornilta että taulua jäi koristamaan vain kuva Olivian ihanista varpaista. Harrastetaanko teillä asetelmia?