Oppimistehtävä #2b
Tehtävänanto: Kirjoita blogiisi tai kerro vlogissasi mietteitä digitaalisen identiteetin muodostumisesta. Pohdi tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitystä digitaalisen identiteetin muodostumisessa. Pohdi myös julkisuuden henkilön esim. poliitikko, yritysjohtaja, viestinnän ammattilainen, tietojen puuttumista sosiaalisessa mediassa – pitääkö mielestäsi tietoja olla vai ei?
Aloitin kirjoittamalla aluksi kokonimeni googleen. Olettamus minulla oli, että varmasti kaikki sosiaalisen median sovellukset, joihin olen luonut tilin löytyvät helposti. Kokonimelläni kuvia ei löytynyt kuin muutama kappale. Instagram tilini tuli ensimmäisenä hakuvaihtoehtona minulle. Lisäksi Facebook, Linkedin ja Pinterest tilit olivat helposti löydettävissä ensimmäisellä sivulla. Mitään ihmeellistä tai järisyttävää en löytänyt itsestäni. Käyttämieni sovellusten lisäksi löysin vanhoja koulutöitäni, joita olen lisännyt nettiin muutamia vuosia sitten. Vaikka minulla on tili monessa sosiaalisen median sovelluksessa, mietin aina tarkkaan mitä julkaisen netissä itsestäni.
Nykypäivänä varsinkin nuoret elävät omaa elämäänsä digitaalisen identiteettinsä kautta. Omaa elämää eletään somen kautta. Kaikki elämän hetket pitää päivittää ja yritetään antaa hienompi kuva kuin se todellisuudessa on. Kuvia muokataan paljon.
Somen avulla henkilöstä voidaan muodostaa helposti jokin ennakkoluulo. Lisäämällä itsestään paljon kuvia voi saada henkilöstä helposti itsekeskeisen kuvan. Itse olen melko aktiivinen somessa varsinkin Instagramissa. Tradenomi alalla, voisin kuvitella, että aktiivisuudestani olisi vain hyötyä. Nykypäivänä kuitenkin some työllistää monet. Identiteetin muodostuessa voi itselleen kehittää henkilöbrändin, jota voi alkaa työstämään uraksi. Henkilöbrändin avulla vaikuttaja on saanut itselleen seuraajia, jotka seuraavat hänen elämäänsä somen kautta.
Pelkästään selaimen avulla voi suojella omaa yksityisyyttään. Firefoxia pidetään tietoturvallisimpana. Selaimen asetuksista riippuen, selain on voinut tallentaa täyden listan nettisivuja, joissa käyttäjä on surffaillut ja tehnyt puhelimellaan. EU:n alueella on tietosuoja-asetus GDPR, joka vahvistaa netissä selailevien oikeuksia. Lisäksi toinen hyvin yksinkertainen asia, jolla voi vaikuttaa on mitä nettiin itsestään julkaisee.
EU:ssa sen kaikilla kansalaisilla on oikeus tehdä tietopyyntö, jolloin saat tietää mitä henkilötietoja sinusta kerätään, mihin tarkoitukseen ja missä niitä säilytetään. Pyyntöä ei tarvitse perustella, miksi haluat tarkastaa henkilötietosi.
Käyttäjällä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää oikaisemaan tai poistamaan tiedot, jos hänen mielestään tiedot hänestä ovat virheellisiä. Pyynnössä tulee esittää: poistettavat tiedot, perustelut poistolle, oma nimesi, sekä yhteystietosi (sähköpostiosoite tai puhelinnumero). Reksiterinpitäjän tulee vastata kuukauden sisällä. Odota rauhassa vastausta, sillä jos rekisterinpitäjä tarvitsee lisäaikaa tai joutuu selvittämään tilannetta, hänellä on määräaika kolmen kuukauden sisällä alkuperäisestä pyynnöstäsi. Mikäli rekisterinpitäjä ei suostu poistamaan tietojasi, hänen tulee perustella kieltäytymisen syyt sinulle.
https://tietosuoja.fi/kun-haluat-poistaa-tietosi
https://www.turre.com/mita-internet-tietaa-minusta/