Tehtävänanto: Kirjoita vähintään kaksi tietosuojaan liittyvää keskustelua alla olevalle keskustelupalstalle (voit aloittaa uuden keskustelun jostakin aiheesta tai vastata jo aloitettuun keskusteluun). Voit myös etsiä aiheeseen liittyviä keskusteluja verkosta ja linkittää keskustelun oppimistehtävä #2:een keskustelualueelle.  Tee lyhyt kooste käymistäsi keskusteluista.

Minua kiinnosti lukea, miten muiden työpaikoilla toimitaan, joten otin kantaa keskusteluun myös itse.
Työskentelen melko suuressa työorganisaatiossa, jossa henkilökuntaa on jonkin verran. Työyhteisömme jakaantuu periaatteessa kahteen tiimiin. Meillä on hyvin vähän poissaoloja, kun katsoo henkilökunnan kokoa. Sairaspoissaolot toimivat, siten että ilmoittamalla esimiehelle, saat soittamalla olla 3 päivää pois. Työyhteisömme on tiivis, joten jos joku on pois, kerrotaan tästä kyllä koko tiimille ja syy siihen (tai ainakin sitä sitten pohditaan mikäköhän syynä). Meillä on käytössä ryhmä, johon kirjataan itsensä poissaolevaksi. Monesti kuitenkin poissaolon syy kiertää puskaradiolla eteenpäin. Tietenkin jos esimiehelle sanoo, ettei halua syyn leviävän ei tätä tietenkään kerrota.
Itseäni ei niin haittaa, vaikka työkaverit tietävätkin syyni poissaoloon. Mielestäni kuitenkin poissaolon syyt eivät kuulu työyhteisölle jaettavaksi ja työpaikallani voitaisiin toimia toisin.

Toinen keskustelu johon osallistuin oli identiteetti varkauksiin liittyvä. Olen itse valitettavasti joutunut pariin otteeseen identiteetti varkauden kohteeksi ja haluan jakaa kokemuksiani. Vuosi sitten Instagram tilini hakkeroitiin ja joku muu käytti tiliäni. Tämä ilmeni vasta viikon kuluttua, kun tajusin kommentoineeni johonkin kuviin, mihin en todellakaan olisi itse kommenttia laittanut. Lisäksi tililtäni oli poistettu kuvia.

Toinen tapaus liittyy myös deittiprofiileihin, joka taitaakin olla yleisin identiteetti varkaus. Kuviani oli käytetty profiilin luomiseen ja ikäni oli muutettu. Sain tietää, että profiilin luoja on pyytänyt muita deittisovelluksen käyttäjiä tapaamaan ”minua” ja sopinutkin tapaamisia. Sain Instagram directiin vihaisia viestejä tuntemattomilta, että miksen ilmaantunutkaan paikalle. Tämä oli todella pelottavaa ja ikävää, sillä tästä aiheutui jo ulkopuolisillekkin haittaa ja todella pitkä selvittely prosessi.

Tapukset saivat minut miettimään, että kuinka helppoa feikki profiilin luominen oikeasti on. Indentiteetti varkaudet ikävä kyllä yleistyvät some-tilien lisääntyessä.

Tehtävänanto: Kirjoita blogiisi tai kerro vlogissasi mietteitä digitaalisen identiteetin muodostumisesta. Pohdi tietojen ja kuvien manipuloinnin merkitystä digitaalisen identiteetin muodostumisessa. Pohdi myös julkisuuden henkilön esim. poliitikko, yritysjohtaja, viestinnän ammattilainen, tietojen puuttumista sosiaalisessa mediassa – pitääkö mielestäsi tietoja olla vai ei?

Aloitin kirjoittamalla aluksi kokonimeni googleen. Olettamus minulla oli, että varmasti kaikki sosiaalisen median sovellukset, joihin olen luonut tilin löytyvät helposti. Kokonimelläni kuvia ei löytynyt kuin muutama kappale. Instagram tilini tuli ensimmäisenä hakuvaihtoehtona minulle. Lisäksi Facebook, Linkedin ja Pinterest tilit olivat helposti löydettävissä ensimmäisellä sivulla. Mitään ihmeellistä tai järisyttävää en löytänyt itsestäni. Käyttämieni sovellusten lisäksi löysin vanhoja koulutöitäni, joita olen lisännyt nettiin muutamia vuosia sitten. Vaikka minulla on tili monessa sosiaalisen median sovelluksessa, mietin aina tarkkaan mitä julkaisen netissä itsestäni.

Nykypäivänä varsinkin nuoret elävät omaa elämäänsä digitaalisen identiteettinsä kautta. Omaa elämää eletään somen kautta. Kaikki elämän hetket pitää päivittää ja yritetään antaa hienompi kuva kuin se todellisuudessa on. Kuvia muokataan paljon.

Somen avulla henkilöstä voidaan muodostaa helposti jokin ennakkoluulo. Lisäämällä itsestään paljon kuvia voi saada henkilöstä helposti itsekeskeisen kuvan. Itse olen melko aktiivinen somessa varsinkin Instagramissa. Tradenomi alalla, voisin kuvitella, että aktiivisuudestani olisi vain hyötyä. Nykypäivänä kuitenkin some työllistää monet. Identiteetin muodostuessa voi itselleen kehittää henkilöbrändin, jota voi alkaa työstämään uraksi. Henkilöbrändin avulla vaikuttaja on saanut itselleen seuraajia, jotka seuraavat hänen elämäänsä somen kautta.

Pelkästään selaimen avulla voi suojella omaa yksityisyyttään. Firefoxia pidetään tietoturvallisimpana. Selaimen asetuksista riippuen, selain on voinut tallentaa täyden listan nettisivuja, joissa käyttäjä on surffaillut ja tehnyt puhelimellaan. EU:n alueella on tietosuoja-asetus GDPR, joka vahvistaa netissä selailevien oikeuksia. Lisäksi toinen hyvin yksinkertainen asia, jolla voi vaikuttaa on mitä nettiin itsestään julkaisee.

EU:ssa sen kaikilla kansalaisilla on oikeus tehdä tietopyyntö, jolloin saat tietää mitä henkilötietoja sinusta kerätään, mihin tarkoitukseen ja missä niitä säilytetään. Pyyntöä ei tarvitse perustella, miksi haluat tarkastaa henkilötietosi. 

Käyttäjällä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää oikaisemaan tai poistamaan tiedot, jos hänen mielestään tiedot hänestä ovat virheellisiä. Pyynnössä tulee esittää: poistettavat tiedot, perustelut poistolle, oma nimesi, sekä yhteystietosi (sähköpostiosoite tai puhelinnumero). Reksiterinpitäjän tulee vastata kuukauden sisällä. Odota rauhassa vastausta, sillä jos rekisterinpitäjä tarvitsee lisäaikaa tai joutuu selvittämään tilannetta, hänellä on määräaika kolmen kuukauden sisällä alkuperäisestä pyynnöstäsi. Mikäli rekisterinpitäjä ei suostu poistamaan tietojasi, hänen tulee perustella kieltäytymisen syyt sinulle.

https://tietosuoja.fi/kun-haluat-poistaa-tietosi

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/22/digitreenit-haluatko-tietaa-mita-tietoja-sinusta-on-keratty-nain-teet

https://www.turre.com/mita-internet-tietaa-minusta/