Punaiset korvalappustereot By Maiju
Eletään vuotta 1985. Elämä on 14-vuotiaalla tytöllä ihan kivaa. Huoneen seiniä koristaa suosikkibändin julisteet ja musiikkia tule kuunneltua paljon. Isämme oli ollut ensimmäisellä ulkomaan matkallaan. Tuliaiseksi sain pandakarhupehmolelun, joka on minulla vielä tänäkin päivänä.
Jouluaattona oltiin olohuoneessa joulusaunomisen ja ruokailun jälkeen. Pian alettaisiin jakaa lahjoja. Availin pakettejani. Yhdessä paketissa oli korvalappustereot. Avasin paketin, olin aivan tyrmistynyt, sillä ne olivat punaiset, samanlaiset kuin Simonilla on A View To A Kill videolla. Mikäli ette ole nähneet videota, se löytyy sieltä, mistä voi katsoa kaikenmoisia videoita.
Olin siis onneni kukkuloilla saatuani ne. Kun avasin paketin, etsin tietysti suomenkielistä käyttö-ohjetta. Sellaista ei ollut. Näin laskin yhteen isän Saksan matkan ja korvalappustereot. Sponttaani reaktio oli halata isää ja kiittää kovasti. Isän ilme oli kyllä näkemisen arvoinen, sillä kovin useasti en isääni halannut.
Lahjojen jaon jälkeen menin omaan huoneeseeni. Ensimmäinen kasetti, jonka laitoin Walkmaneihin oli Duran Duranin Seven And The Ragged Tiger. Olin aiemmin jo ostanut kasetin, sehän ilmestyi jo vuonna 1983, mikäli muistissani ei ole väärää vuosilukua (Päivi edit: Ei ole, oikeaan osui :)).
Nuo korvalappustereot olivat aarre ja ne kulkivat joka paikkaan mukanani ja kuulokkeita meni kyllä monet hajalle. Paristoja kului ihan kiitettävästi. Nuo korvalappustereot oikeasti kulutin loppuun. Ne vain lakkasivat yhtenä päivänä toimimasta, mikä oli minulle kova paikka.
Jonain päivänä kerron teille matkasta ja toisista korvalappustereoista…
And the same in English…. (translation by Päivi)
It’s the year 1985. Life as a 14 years old girl is simple and nice walls covered by my fav band and time is spend a lot for just listening music. Our dad had just arrived from his first trip aboard. As a souvenir he gave me a panda plushie which I still have.
Soon came the Christmas Eve. We were all gathered in our living room after Christmas sauna and supper. It was time for sharing the Christmas presents. I started to open my own. One special present I got that year was walkman. I was shocked when first opening this present as the walkman were exactly the same as Simon had in A View To A Kill video. I am sure you have all seen the video and you know what I mean. If not, please check it out.
Practically speaking, I was head over heels after opening the present. As I could not find Finnish instructions from the package I was sure the walkman was related to my dad’s trip to Germany. My spontaneous react was to hug my dad and you should have seen his face. You know, I did not hug my father very often.
Anyhow, after sharing and opening all the presents I went to my room and put a first cassette ever to my brand new walkman. It was of course Duran Durab’s Seventh and The Ragged Tiger. I had bought it earlier as it was released already in 1983.
The walkman was my treasure and it travelled with me wherever I went. I was using up lot of batteries. I really used the walkman as soon as they were completelt done. One day it just stopped working and it was difficult to face.
One day I will tell you about one trip and another walkman…