Raskausviikot 1-5
On hurjan pelottavaa kirjoittaa tästä aiheesta näin varhaisessa vaiheessa raskautta, kun kaikki on niin kriittistä. Mutta niin kuin viime postauksessa sanoin, aion jatkaa avoimena tätä kirjoittamista.
Raskausviikko 5 alkaa olla kohta lopuillaan (4+5) ja tuntemuksia ei ole juurikaan mitään. Kuukautisten olisi pitänyt alkaa 2-3 päivää sitten ja onneksi ne ei ole alkanut! Pieniä kuukautiskivun tapaisia tuntemuksia on kyllä ollut. Sellaista painetta ja pientä nipistelyä alavatsassa mutta lukemani mukaan se kuuluu asiaan. Tämä alkuraskaus on ollut kyllä meille todella jännittävää, sillä keskenmenosta ei ole niin hirveän pitkää aikaa ja jotenkin tuntuu että emme uskalla ihan täysin tästä nauttia, varsinkaan kun oireita ei ole oikein mitään. Huomaan kuitenkin sen että en niin enää pelkää, vaan yritän ajatella positiivisesti että kyllä nyt kaikki hyvin menee mutta pieni jännitys on ehdottomasti sallittua ! Tein tänään aamulla Clear bluen raskaustestin missä näkyy viikot ja viimeksi viikko sitten antoi sen 1-2 viikkoa.
Tänään antoi 2-3 viikkoa.
Ihanaa huomata että testeissä viivat on vahvistunut ja viikot kasvaneet, se saa jotenkin vähän todellisemmaksi tämän kaiken.
Niin kuin aiemmin sanoin että emme uskalla täysin nauttia tästä vielä vaikka tuntemukset on erilaiset ja testit vahvistuu, joten varasimme varhaisultran samaiseen ihanaan Kauniiseen odotukseen missä viimeksi kävimme vahvistamassa keskenmenon ja tuulimunaraskauden. Nyt toivon ja uskon että meidän kertamme on täällä toivottavasti täysin erilainen kuin silloin. Kun pääsemme sinne ja siellä todetaan että raskaus on oikeassa paikassa, uskon että saamme suuren taakan harteilta pois ja uskallan oikeasti nauttia raskaudesta ja tulevaisuudesta. Sikiön syke alkaa sykkiä viimeistään 6+3. Meidän aika on varattu silleen että olisi jo viikko 8 (7+0) eli silloin saisimme jo nähdä sykkeen ! ♥
Olen kyllä hurjan kiitollinen siitä kuinka paljon olen saanut positiivista palautetta tutuilta sekä tuntemattomilta tästä blogin kirjoittamisesta. Tämän blogin kirjoittaminen tuntemuksista ja ajatuksista oli keskenmenon aikana minulle todella terapeutista. Sain kertoa omista fiiliksistä ja moni sai tästä vertaistukea omiin kokemuksiin. Niitä tunteita mitä keskenmenossa käsittelee on sellaisia mitä ei varmasti voi tuntea muut kuin saman kokeneet. Sitä vuoristoradassa pyörimistä. Joka päivä näki raskaana olevia tai vastasyntyneitä lapsia. Välillä en tuntenut itseäni enää, kun tuli käsittämättömiä vihan ja epäreiluuden tunteita. Muistakaa kuitenkin antaa se oma aika asioiden käsittelyyn ja pyytäkää apua mikäli tuntuu että tunteista ei oikein pysy perässä.
Olen kiitollinen että minulla oli niin iso tukiverkosto ympärilläni, kiitos teille kaikille vielä siitä♥
Erikoiskiitos myös teille jotka olette kokeneet saman ja annoitte minulle vertaistukea ja kerroitte omia kokemuksia sekä tuntemuksia teidän keskenmenoista. Se helpotti käsittelemään sitä että ne tunteet mitä koin on erittäin yleistä sallittua. Se oli suuri apu !
~Caroliina