*Postaus on kirjoitettu uuden vuoden päivänä. Pahoittelen sen tuomia vaikutuksia.*

2010-luku oli itselleni opettelun aikaa. Onnistuin joissain asioissa, tein joitakin virheitä ja ennen kaikkea opin paljon lisää itsestäni. Tuntuu, että minulla alkaa joissain määrin olla selvää se, kuka olen ja millainen haluan olla. (Sidenote: Olen kuitenkin sitä mieltä,  että ihminen kasvaa, kehittyy ja muuttuu jokaisen kokemuksen myötä. Olemme jatkuvassa muutoksessa.) Olen todella kiitollinen kaikesta siitä, mitä minulle on tapahtunut, sillä muuten en olisi nyt tässä. Ja tässä nykyisessä mielentilassa on nyt hyvä olla💛

Olin eilen töissä ja tänäänkin menen töihin. Surkuttelin vähäsen sitä, että oma uusi vuosi on kyllä tylsistä tylsin – kunnes äkkäsin, että minä voin pitää ihanan rauhallisen illan itseni kanssa. Salilla oli luksusta olla, sillä se oli ihan tyhjä. Sain heittää omat musiikit päälle ja laulaa ja puhista niin paljon kuin tykkäsin. Kun kävelin takaisin kotiin salilta, oma mieleni tuntui todella dynaamiselta, positiiviselta ja valmiilta uuteen vuosikymmeneen. Mieli pursusi tavoitteita ja tunsin kuinka, 2020-luku tulee olemaan itselleni toteuttamisen vuosikymmen.

Tässä tavoitteita 2020-luvulle:

1. Olen asuntosijoittaja. Asuntosijoittaminen tuntuu itselleni kaikista läheisimmältä sijoitusmuodolta. Siinä saisin yhdistää visuaalista osaamistani (olen aina rakastanut sisustamista ja arkkitehtuuria) ja taloudellisia tavoitteitani. Asuntosijoittaminen tuntuu merkitykselliseltä myös siksi, että pystyisin tarjoamaan ihmisille hyviä koteja ja auttamaan heitä näin. Selkeä konkreettinen tavoite olisi se, että saisin ostettua yhden huonokuntoisen yksiön, josta remontoisin nätin kodin vuokrattavaksi.

2. Pääsen opiskelemaan kauppatieteitä ja valmistun kauppatieteiden maisteriksi. Kauppatieteiden opiskelu on ollut haaveeni siitä lähtien, kun tiesin, mikä yliopisto on. Lukiovuosinani minulle iski kuitenkin pupu pöksyyn ja muutin suunnitelmani täysin abivuonna ja hainkin oikikseen – luultavasti siksi, koska siellä ei vaadita matikan osaamista. Matematiikka ei ole koskaan ollut minulle helppoa, mutta toisaalta olen aina ”inhonnut” sitä ja tehnyt todella vähän töitä sen eteen. Otin pitkän matematiikan yläasteen open suosituksen takia, mutta jo kesällä ennen opetuksen alkua soitin kouluun, että haluan sittenkin lyhyen. En tiedä, miksi olen aina pelännyt matikkaa. Nyt se muuttuu, sillä matikka on tärkeää ja sitä on osattava, mikäli mielii kauppakorkeaan. Olen myös ehkä aina pitänyt kauppista jotenkin pinnallisena. Miksi tarvitsisimme lisää roinaa tähän maailmaan? Mitä se hyödyttää muita kuin jo valmiiksi rikkaita omistajia, että jonkin hyödykkeen myynti tuplataan? Olen kuitenkin alkanut näkemään kauppiksen ja oikeastaan rahan merkityksen eri tavalla. Nyt ajattelen, että raha on väline, jolla saamme aikaan tärkeitä ja merkittäviä asioita. Raha ei ole vain ahneutta, vaan sen avulla voimme saada maailmaan lisää hyvää. Yksi hieno esimerkki yrityksien voimasta on esimerkiksi se, että Yhdysvalloissa yritykset näyttävät esimerkkiä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, kun hallitus ei ole saanut tämän asian saralla päätöksiä aikaan. Yritykset pystyvät toiminnallaan muokkaamaan maailmaa sellaiseksi kuin sen tulisi olla. Heillä on paljon valtaa, ja tätä valtaa tulisi käyttää hyvien asioiden edistämiseen. Ja siksi juuri minä haluan opiskella kauppatieteitä: jotta voisin tehdä jotain hyvää ja merkityksellistä ihmiskunnan eteen.

3. Valmistun oikeustieteiden maisteriksi. Olen viittä vaille valmis oikeustieteen notaari. Vaikka juuri olen höpissyt pitkät pätkät kauppiksesta, pidän kyllä myös oikeustieteen opiskelusta. En kuitenkaan koe, että se olisi intohimoni. Siitä huolimatta maisterin paperit olisi kiva saada käteen:D

4. Pääsen tekemään työtä, jossa on etenemismahdollisuuksia, joka tuntuu merkitykselliseltä ja joka on omien arvojeni mukainen. Mikä työ se sitten olisi? That’s the question I’m going to find out. Olen pohtinut rikos-, perhe- ja kiinteistöoikeutta. Olen työskennellyt rikosoikeuden parissa poliisilla ja syyttäjällä, ja pidin niistä kokemuksista, mutta en ole aivan varma, tunsinko 100% paloa niihin. Haluaisin kokeilla asianajotoimistossa työskentelyä. Kuitenkin, ottaen huomioon kiinnostukseni kauppatieteisiin ja erityisesti asuntovarallisuuteen, voi olla, että minulle sopiva ura ei olisikaan se perinteinen juristin ura. Minulle voisi hyvin sopia myös esimerkiksi yrittäjänä oleminen.

5. Olen fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa. Juoksen puolimaratonin. Liikunta tuo jaksamista ja energiaa sekä pitää pääkopan kunnossa. Toisen polven eturistisiteen katkeamisen jälkeen minulle on myös erittäin tärkeää pitää huolta lihaskunnostani. Olen haaveillut jo kauan siitä, että juoksisin puolimaratonin uudestaan ja parantaisin vanhaa aikaani. Puolikkaan juokseminen on kuitenkin aina jäänyt milloin mistäkin syystä. Sen juokseminen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Pitkäjänteisyys on sellainen ominaisuus, jota erityisesti minun tulisi kehittää. Meditointi olisi myös yksi asia, jota haluaisin harjoittaa. Kiinnitän ruokavaliossani huomiota siihen, että söisin enemmän kasviksia ja hedelmiä.

BRING IT ON, 2020!