Henrik Vibskov ja minä Desingmuseossa
Sunnuntaina kello oli noin 12.30, kun Enni Rukajärvi toi hopeaa Olympiassa Suomelle jee!! Hyvä Suomi! Iltapäivällä yritimme kovin pähkäillä, että mitäs sitä tekisikään?
Keksittiin avopuolisoni kanssa viedä pullot kauppaan ja lähteä pulloista saaduilla rahoilla Desingmuseoon Henrik Vibskovin näyttelyyn. Avopuoliso ei moisesta nykytaiteesta innostu, mutta meikäläinen tykkää seikkailla taiteen ihmemaassa.
Henrik Vibskov (s. 1972) on tanskalainen muotisuunnittelija, joka tunnetaan värikkäistä, graafisista vaatteistaan. Henrik on myös taiteilija, muusikko, sekä filmintekijä.
Joten lähde mukaani näyttelyyn valokuvien muodossa? Tästä se seikkailu alkaa Henrikin retrospektiiviseen maailmaan.
”Hei ota musta kuva, kun tossa on noi kivat Henrik-portaat”
”Tässäkin olis hyvä ottaa kuvaa, on niin hieno graafinen tausta” ”Mahtaakohan mun takin kuvio hukkuu tohon työhön?”
”Haha flamingot väärinpäin”
”Veri menny nokkaan asti”
”Todellakin, todellakin, todellakin”
Avopuoliso kävi tässä kohtaa flamingojen sekaan makaamaan ja käski ottaa kuvan.
” Hmm jos mä olisin niinku vaginan sisällä myrtsinä”
Avopuoliso raapii päätään ja pyörittelee silmiään taukoamatta: ”Ei tää nykytaide oikee avaudu mulle, vähän rankempaa huumoria”
www.designmuseum.fi
Kerttu kipittää korkokengillä kohden minua. Apuaa!! Mitäköhän se aikoo. Kerttu laittaa huulensa suppuun ja alkaa maiskuttaa. Jahas se taitaa haluta vähän varrasleipää. Puolitan rapean leivän pieniin osiin ja annan Kertulle. Omnom! Sinne hupeni, herkku loppui ja Kerttu alkaa puskemaan töpselillään jalkojani. Nice mikä kutittaja.
