Tajunnanvirtaa

Minulla on kuuma kaakomuki kädessä. Eikä mikä tahansa muki, vaan muumimuki. Ystäviltä lahjaksi saatu. Se on turkoosi ja siinä on Nipsun kuva. Nipsun, joka istuu niityllä nauraen. Suloista. Huomasin vasta äsken toisella puolella olevan kuvan Nipsusta kissa sylissään. Suloisempaa.

 Kaakaokapseleita on enää kaksi jäljellä. Tai sitten kolme. Seuraavaksi kokeillaan varmaan jotain toista kaakaomakua. Dolce Gusto on jännittävä laite.

Minä oivalsin tänään kuvataiteentunnilla, että pidän ihan älyttömästi maalaamisesta – akvarelliväreillä. Kun opettaja ehdotti painokuvan vahvistamista tai korostamista akvarelliväreillä, minuun silmät laajenivat kananmunan kokoisiksi ja huusin ”Joo!” Joku taisi naurahtaa. ”Se osu ja upposi.”

Kun asiaa mietin, olen suurimmaksi osaksi vain maalannut tunneilla. Vaikka se ei ole edes kurssin aihe. Oh well..

Kirjoitin takaraivooni muistilapun: Hanki jossain vaihessa itsellesi akvarellivärit ja laadukkaat pensselit.

Palelin tänään aivan kamalasti. Koulussa liikuttelin sormiani puoli tuntia, että sain niihin veren kiertämään. Pidän sormistanikin kamalasti enkä halua, että niitä amputoidaan paleltumien vuoksi. Nyt sormet tuntuvat ihan normaaleilta.

Kaakomuki lämmitti niitä ja kaakao vatsaani. Herkullinen suklaajuoma on loppu mukista. Niin on tekstikin.

Kuvissa esiintyy harhaanjohtavasti erään aamun cappucino.