Ihana Pikkuhuopalahti

Pikkuhuopalahti on yksi Helsingin kauneimmista paikoista. Mun äiti asuu siellä, ja oon itse asunut siellä suurimman osan elämästäni. Muutto sieltä tuntui hieman sydämessä, koska niin ytimessä kuin se onkin, se on myös luonnon ja veden äärellä. 

Rakastin meidän parveketta, vaikka sen näkymä oli kadulle ja taloihin päin. Pikkiksen kadut ovat ihania. Ja talot. Taloja on erimuotoisia ja -värisiä. On pyramiditalo, on vanhan kirkon näköinen rakennus ja on uusia desingtaloja. On elämää, vähän niin kuin ulkomailla. 

Me saatiin meidän parvekkeen kalusteetkin ilmaiseksi – ne vain ilmestyivät yö toisensa jälkeen nätisti parvekkeellemme. Kiitos niistä. Niin hämmentävää kuin se olikin, tuli jokainen tuoli käyttöön.

Aurinkoa saattoi ottaa parvekkeen lisäksi jollain niistä monista ruohikkoalueista ja lenkkireitti kulki joko lahden ympäri tai keskuspuistossa.

Kaupan myyjätkin ovat Pikkiksessä ystävällisiä ja kivoja. Ainoa huono juttu kaupassa oli sen edessä silloin tälläin myytävä liekkilohi. Se haisi ihan kamalalle. 

Ihan läheltä löytyy myös ruusupuutarha.

Mihin kaupunginosaan sinä olet rakastunut?