Kiitollinen

Aloitin eräänlaisen kiitollisuusprojektin. Kerään joka päivä ylös viisi asiaa, joista olen kiitollinen. Niiden täytyy olla joka päivä eri asioita. Koen tehtävän olevan aika helppo, koska yritän aina olla kiitollinen ..kaikesta. Elämästä. Kuitenkin niiden arkisten pienten asioiden nimeäminen onkin yllättävän vaikeaa.

Eilen oli pari aika helppoa kiitollisuudenaihetta.

Lämmin suihku, kun on ensin palellut pakkasessa (no siltä se tuntuu).

Tiskikone, kun keittiön on vallannut tiskimonsterit. Meidän yksiössä on hyvin pieni tiskikone, mutta se on on pippurinen! 

ja paljastan vielä yhden.

Olen kiitollinen siitä, että pystyn nauttimaan joulusta. Ihmettelen, mikseivät kaikki. Jokainen voi rakentaa oman joulunsa, just sellaisen kun haluaa. Siihen ei tarvitse kuulua joulukuusi, jouluruoat tai lahjat. Viime jouluna meidän joulupöydässä syötiin mm. pastaa ja salaattia. Itse kuitenkin haluan omaan jouluuni jouluun kuuluvia asioita. Joulu perinteineen on jotenkin satumaista aikaa, ja mä yhä tunnen itteni aattoaamuna pieneksi jännittyneeksi tytöksi. 

Niin, enkä mä ainakaan kestäis tätä pimeyttä ilman jouluvaloja. Tää on ollut aika kamalaa.

Tämän vuoden joulusta tulee erilainen, koska lähdemme Lappiin sitä viettämään. Ihanaa päästä mökin rauhaan ja takan lämpöön. Puusaunaan tähtitaivaan alle. Kuvittelen sen ihanan hiljaisuuden ja pimeyden. Nukun varmasti kuin tukki. Ja sisäinen Oululaiseni on tyytyväinen päästessään vähän pois kaikesta elektroniikasta (pitäiskö tästä olla huolissaan?). Enkä malta odottaa porojen näkemistä – ne on niin söpöjä ja rumia samaan aikaan! Ehkä bongaan jopa Petterinkin.