Kun ei jaksa
Mä oon ollut viime päivät kuin kävelevä kaamos. Oon kävellyt sukat märkinä saappaissa pää painuksissa – enkä vain siksi, ettei meikit leviäisi. Oon mennyt nukkumaan väsyneenä ja herännyt väsyneempänä. Oon kiukutellut maailmalle ja myöntänyt ääneen: kyllä, se vaikuttaa muhunkin.
Se, että on pimeää ja se, että sataa ja se, ettei jaksa sen takia olla superihminen ja syödä superfoodia ja käydä supersalilla.
Tällä hetkellä tärkeimpänä listalla on muistaa kaivaa positiivinen asenne aivojen takaosasta ja hymy kasvoilta. Se on nimittäin paras lääke tähän kaamokseen. Se, ja glögi ja suklaa. Ja joku hyvä leffa. Ja muut kivat asiat, joita saa tehdä, jotta jaksaa.
On ihan ok ryömiä viltin alle töiden jälkeen. Tehdä sen verran mitä jaksaa. Eiks niin?
