Kurkistus Zuii-meikkiin ja vähän vuoristoradoista

Oon ollut todella tyytyväinen ostamiini Zuiin tuotteisiin. Meikkipohja tuntuu luonnolliselta, mutta silti peittävältä. Poskipunakin korvasi edesmenneen Diorin tosta noin vaan. Okei, ylilöin vähän värin valinnassa kun otin hehkuvan pinkin.. mutta vaaleampaa sävyä ei ollut silloin juuri NYT saatavilla. Värisävyn valitseminen argumentilla ”mutku pakko saada nyt heti” on siis ihan validi. 

Huomatkaa taas syksyn lehdet luomilla. Hupsista.

Meikkiasioista muihin juttuihin. Haluaisin rahat takasin mun junalipusta.

Viime päivät on nimittäin mennyt jotenkin vuoristoradassa. En erityisemmin pidä sellaisesta. Vauhdin huuma on välillä ihan kivaa, varsinkin kun voi heittää kädet ilmaan ja huutaa, mutta pimeä tunneliosuus alamäessä on epämiellyttävää ja pelottavaa. Silloin ei näe mihinkään eikä tunne muuta kuin viiman ja pimeyden kasvoilla.

Tietysti ajo loppuu aikanaan ja kyydistä pääsee pois, mutta jostain kumman syystä joka vuosi jostain ilmestyy käteen uusi lippu ja reitti on koettava uudestaan.
Miten se meneekin niin? 

Onneksi vieressä olevan tutun käden tunnistaa. Pimeässäkin.