Lammassaari ja tekemättömyyden vaikeus

 

 

 

Mies on hemmotellut mua viikonloppuna. Hän on tehnyt aamupalaa, ruokaa, tuonut kaupasta suklaata ja keittänyt pakurikääpäteetä, kun allekirjoittanut on pötköttänyt sohvalla keuhkokipujen vallassa. Eilen flunssa vielä tuntui hellittäneen, mutta kävelylenkki taisi olla sittenkin huono idea puolikuntoisena. On se vaan niin vaikeeta maata ja olla tekemättä mitään! Mökkihöperyys iskee jo parissa päivässä.

Onko teillä vinkkejä flunssatekemiseen? Jotain, joka sais ajatukset pois flunssasta, mutta ei rasittais liikaa (=yhtään). Saa vinkata.

Henkisesti kävely ulkona teki kuitenkin hyvää, raitis ilma ja muu kuin valkoiset seinät ympärillä. Lammassaareen seikkailu toi ulkomaan lomamatkat mieleen. Heinikkojen läpi kävellessä ei kuulunut autojen melua eikä näkynyt taloja. Aika siistiä, että stadissa on tälläisiä paikkoja. Ja vielä ihan kodin lähellä. Tuonne satumaailmaan tulee varmasti palattua vielä. Terveenä, If I may add.

Parisuhteessa kätevää on muuten ”me”. Esimerkiksi tällä hetkellä ”me” treenataan, koska mies vetää tossa kotitreeniä. Ollaan me vaan aika tehokkaita, hah.