Mökkielämää 2

Siellä mökillä odottivat ne samat kahvikupit. Niitä riitti onneksi jokaiselle, vaikka kahvipannu tyhjenikin nopeammin. Aamupalapöydässä vallitsi suloinen kaaos, joka koostui ystävistä ja niiden ystävistä. Rakastan teitä kaikkia, vaikka kiukuttelinkin kun en saanut kahvia ensimmäisestä pannusta.

Superurheilijasisko söi aamupalalla jogurttia proteiinijauheen ja mustikan kanssa. Siitä syntyi kaunis violetti seos, jota sekoitin mielelläni, kun siskon käsi kurotti pöydän toisesta päästä jotain muuta.

Mökille eksyi myös kaksi Eräjormaa. Toinen eräjorma askarteli meille mölkyn, jossa oli muutama mökkiekstra mukana ja toinen löi nyrkillä ampiaisen pöytään aamupalalla. Toiseen näistä eräjormista olen rakastunut, mutten kuitenkaan palannut hänen kanssaan kotiin (Kaupungissa on kätevämpää, kun osaat ladata meille tekstitykset elokuviin, kulta).

Kävin sietokykyni rajoilla juostessani puita päin metsässä, navigaattorin yrittäessä ohjata meitä mökkipolulle. Seitsemän tuskaista kilometriä, ja yksi valtava karhunkakka – Check.

Supersisko lankutti, ja minä palauduin vähitellen lenkkikiukustani.

Saunan paahteessa aivot sulivat seesteiseen hymyyn ja silmät avautuivat totuudelle: elämä on tässä, ja oon ihan hemmetin kiitollinen siitä.