Musta on ihanaa asua Helsingissä, jotta voin sitten tarpeen tullen karata maalle mökille muutamaksi päiväksi. Tai sinne Lappiin, jonne on jo ikävä.
Mökille mennään rentoutumaan, ja siinä samassa tulee tehtyä söpöjä askareita, kuten veden kantamista tai nuotion sytyttämistä. Mökillä tehdään kaikki itse, ja se sitten palkitsee lopussa. Tai jo työn ohessa, jos siitä muistaa nauttia.

Kaikkein ihaninta mökillä on aamupala; kahvi ja leipää. Kahvi ei maistu missään niin hyvältä kuin täällä, miksiköhän? Vaikka se on purukahvia. Aamupala nautitaan ulkona terassilla ja samalla katsellaan ja kuunnellaan heräilevää luontoa – edes ohi lentävä ampiainen ei säikäytä.

On hiljaista. On lintujen konsertti metsässä. (Terveisiä vain äidille, sinä kuulet sen kaupungissakin.)

Ikäni katoaa täällä. Kuuntelen lintujen laulua ja keikun kiikkustuolissa. Otan kevyet nokoset.
Saunasta juoksen kylmään järveen ja nauran niin, että järven toisellakin puolella hymyillään. Nostan vedessä varpaat pinnan ylle ja huvitun.

Tänä viikonloppuna menemme perinteisesti kaveriporukalla mökille, enkä malta odottaa. Satoi tai paistoi!

kuvat – Inka Lähteenaro